Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uusi liikennetutkimuksen johtaja Ari Aalto sanoo, että Suomessa on mahdollista vähentää tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä aiemmin arveltua nopeammin. Muutos kuitenkin edellyttäisi, että julkinen valta lisää panostusta latausjärjestelmien rakentamiseen.
– Nyt tarvitaan vahvaa koordinaatiota yhteiskäyttöisen latauksen pystyttämiseen, Aalto sanoo VTT:n tiedotteessa.
VTT:n ennusteen mukaan tieliikenteen päästöt laskevat ennakoitua nopeammin 2030 mennessä sähköautojen yleistymisen ansiosta.
Tutkimuskeskuksen mukaan sähköä virtaa myös julkiseen liikenteeseen, kun kaupungit ottavat käyttöön sähköbusseja. Näin tapahtuu muun muassa pk-seudulla ja Kotkassa, joka aikoo muuttaa joukkoliikenteensä sähköiseksi 2023.
Aallon mukaan nämä muutokset eivät kuitenkaan yksin riitä. VTT esittääkin kolme keinoa liikenteen sähköistämiseksi, ja niistä ensimmäinen on kaupallisten ajoneuvojen, kuten taksien ja pakettiautojen, tehokkaan sähköistymisen turvaaminen.
– Erityisesti taksien ja pakettiautojen sähköistäminen on matalalla roikkuva hedelmä ja merkittävää päästöjen leikkaamiselle. Pakettiautojen pienhiukkaspäästöt muodostavat esimerkiksi Helsingissä peräti 33 prosenttia kaikista liikenteen pienhiukkaspäästöistä, VTT:n tiedote kertoo.
VTT:n mukaan liian suppea latausverkosto on kuitenkin pullonkaula.
– Hyötyajoneuvot saattavat ruuhkauttaa henkilöautoille tarkoitetut pikalaturit. Siksi ne tarvitsevat oman infrastruktuurin lataamiseen, tämän rakentumista tukevat lupa- ja toimintamallit sekä suotuisat markkinapaikat esimerkiksi sähkötaksien lataukseen.
VTT:n mukaan sähköautojen latausinfran rakentamiseen tarjolla oleva julkinen tuki pitää kohdentaa innovatiivisemmin niin, että se tukee myös kaupallisia ajoneuvoja.
– Erityisesti kaupunkien ja julkisten toimijoiden pitää nyt tunnistaa uusi roolinsa tämän muutoksen mahdollistajana.
Toisena seikkana VTT nostaa esille raskaan liikenteen sähköajoneuvojen yhteiskäyttöiset latausjärjestelmät.
– Koska sähköisten hyötyajoneuvojen määrän kasvu edellyttää valmista ja käytön tarpeet täyttävää latausinfraa, kannattaisi kaupunkiympäristöissä nyt alkuvaiheessa panostaa yhteiskäyttöisiin latausjärjestelmiin, joihin sopivat sekä isot että pienet ajoneuvot.
VTT huomauttaa, että lataaminen vie tonttimaata, eikä sitä kannata hukata moneen erilaiseen ratkaisuun. Nykyiset välipysäköinti- ja taukoalueet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. VTT on pilotoinut yhteislatausta HSL:n kanssa hankkeessa, jossa toimijat rakensivat hyötyajoneuvojen yhteiskäyttöisen latausyksikön Helsingin Hakaniemeen.
– Tarvitaan monistettava toimintamalli kaupunkien ja yritysten käyttöön, ei voi olla niin, että yhden yksikön pystyttäminen vie vuosia. Nyt asioita kehitetään liikaa siiloissa, sanoo Aalto.
Sähköautojen latauspisteet pitäisi VTT-johtajan mukaan rakentaa niin, että ne palvelevat sekä henkilöautoja että raskaampaa liikennettä. Arkistokuva. arkisto/Kai Sinervo
Kolmantena kehityskohteena VTT nostaa esille keskijänniteverkon, jota pitäisi hyödyntää paremmin lataamiseen.
– Etenkin bussien ja kuorma-autojen kaltaisen raskaan kaluston lataaminen asettaa sähkön pienjänniteverkon koetukselle. Suoralla keskijänniteverkkoon liittymisellä hyötysuhde paranisi, tehon skaalautuvuus ei olisi rajoite, eikä muuntamoa tarvittaisi.
VTT:n mukaan verkossa on nykyisellään satoja tuhansia muuntoyksiköitä, joita voisi hyödyntää nykyistä paremmin lataukseen. Tämän tyyppistä teknologiaa varten tarvitaan joustavia testialustoja.
VTT:n mukaan tavoitteena on sähköistää liikennettä tavalla, joka on kestävää niin ympäristön, yhteiskunnan kuin talouden kannalta.
– Tutkimusorganisaationa VTT tarjoaa punnittua tietoa vähähiilisestä ja älykkäästä liikenteestä päätöksenteon tueksi. Jotta tietoa syntyy, ratkaisuja on pilotoitava ja testialustoja kehitettävä kaupunkien kanssa, Aalto sanoo tiedotteessa.
Aalto siirtyi VTT:lle TietoEVRY:n tuotekehityspalveluiden teknologiajohtajan tehtävästä. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Accenturella ja Nokialla.
2
