Bembölen hölmöläistarinat ilmestyvät nyt suomeksi, mutta ovatko ne häpeäksi Espoolle? Tietokirjailija vastaa

Kulttuuriteko: Hölmöläistarinat ovat nyt uusien sukupolvien luettavana. Tarinoiden syntypaikkana pidetään Bemböleä. Jokaiseen tarinaan liittyy hauskuuden lisäksi opetus.

Espoon perinneseura on pelastanut kappaleen espoolaista kulttuurihistoriaa julkaisemalla tietokirjailija Ulf Johanssonin 15 vuotta sitten kirjoittaman Sagan om Bemböle -kirjan suomeksi. Alkuperäisen teoksen on kustantanut Esbo Hembygdsförening.

Kirja kertoo Bembölen kylästä, jonka synty ja kehittyminen Kuninkaantien varrella ovat merkittävä osa Espoon paikallishistoriaa. Kirjan suomenkielinen nimi on Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita.

Uutta kirjassa on Aapo Kirvesniemen kirjoittama osio Bembölen vesimyllyistä. Raunioituneiden vesimyllyjen rakenne ja toiminta on kuvattu tarkasti. Myös isojaosta on kirjassa uutta tietoa.

– Espoon kaupunki halusi alusta alkaen julkaista kirjan suomeksi, mutta aina se vaan jäi tekemättä. Ehkä joku oli sitä mieltä, että Hölmölä ei voi olla Espoossa, Ulf Johansson hymähtää.

– Hölmöläissadut kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin. On meidän vastuulla, ettei perintö jää unholaan ja siksi tämän käännöksen tekeminen oli tärkeää. Olen kiitollinen siitän, että Espoon perinneseura otti tehtäväkseen suomenkielisen version julkaisemisen, Ulf Johansson sanoo.

On meidän vastuulla, ettei perintö jää unholaan.

Kirjan on kääntänyt Aapo Kirvesniemi ja tekstin on hionut Tarja Rae. Aineiston viemisestä painoasuun on huolehtinut Esko Uotila. Kaikki kolme ovat aktiivisia perinneseuran jäseniä.

Kirjan kuvitus ja taitto kunnioittavat alkuperäistä teosta.

– Ulf Johanssonilla sattui olemaan tallessa disketti, jolla ruotsinkielisen kirjan valokuvat ja piirrokset olivat. Onneksi löytyi vielä laitekin, jolla disketin pystyi lukemaan, Esko Uotila kertoo onnekkaasta sattumasta.

Se, että tarinoiden kodiksi mielletään juuri Bemböle, ei ole Ulf Johanssonin mielestä lainkaan häpeäksi. Hän tietää, että hölmöläistarinoiden kaltaisia tarinoita on kerrottu muuallakin maailmassa.

Bembölen sijainti valtakunnallisesti merkittävän Kuninkaantien varrella ja kylän kestikievari tekivät siitä paikan, jonne matkalaiset toivat uutisia ja josta tarinat lähtivät eteenpäin.

Hölmöläistarinoiden syntypaikaksi on arveltu myös Bembölen myllyä: isännillä oli omaa jauhatusvuoroaan odotellessa aikaa kertoilla tarinoita. Kylässä on myös Satujen vuori, jonne väki kokoontui istuskelemaan ja tarinoimaan. Silläkin voi olla oma roolinsa hölmöläistarinoiden synnyssä.

– Osa kertomuksista on hyvin vanhoja, ehkä jopa tuhat vuotta vanhoja, Ulf Johansson arvioi.

– On hyvin todennäköistä, että osa tarinoista on todella syntynyt Bembölessä. Kaikki sellaiset tarinat, joissa mainitaan lumi, jää, reki, kaskiviljely ja metsätyöt, ovat vaikeasti sijoitettavissa kauas etelään Bembölestä, Johansson huomauttaa.

Aapo Kirvesniemelle hölmöläissadut tulivat tutuiksi jo alakoulussa Bembölesssä. Hän ja Johansson korostavat, että sadut eivät suinkaan ole ilkeämielisiä, vaan niissä on aina opetus.

Hölmöläistarinat on aiemmin tunnettu laajasti, sillä Zachris Topelius sijoitti Maamme-kirjassaan Hölmölän Espoon Bemböleen.

Kirjojen julkaiseminen on Espoon perinneseuralle tärkeä asia.

– Jokaisen uuden kirjan jälkeen seura on saanut uusia jäseniä, Aapo Kirvesniemi mainitsee.

Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita -kirja on myynnissä muun muassa Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa, Auroran kappelissa ja Bembölen Kahvituvalla ja sen voi tilata perinneseuran nettikaupasta espoonperinneseura.net/perinnekauppa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut