Espoo jatkaa ensi vuonna investointeja velkarahalla – kaupunginjohtaja nostaa esiin koronahuolen: "Onko jotain sellaista, mitä emme kykene näkemään?"

Budjettiesitys 2022: Kestävä kasvu vaatii uusia investointeja, sanoo Jukka Mäkelä.

Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2022 talousarvioksi on valmistunut ja lähtee nyt poliittisten ryhmien käsiteltäväksi.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä vaikuttaa luottavaiselta. Verotulot ovat kehittyneet ennakoitua paremmin ja kasvun arvioidaan jatkuvan ensi vuonna.

– Olen luottavaisin mielin, että (poliittisten puolueiden välinen) neuvottelutulos syntyy Espoossa. Uskon, että meidän päättäjät pitävät nykyistä talousarvioprosessia ja -neuvotteluja hyvinä, ja Helsingin pormestarin käyttöönottaman malli liittyy lähinnä pormestarimalliin.

Huoliakin on. Menojen kasvu on ripeää, eikä valtiovalta sitä riittävästi huomioi.

– Valtakunnallisesti väki ikääntyy, ja sote-uudistuksen jälkeen riski on, että leikkaukset kohdistuvat lapsiin ja nuoriin. Tämä haastaa lapsirikkaita kaupunkeja, kuten Espoota ja Vantaata.

Kaupunginjohtajan yksi akuuteista huolista kohdistuu siihen, miten korona on vaikuttanut nuoriin.

– Osa voi todella hyvin, osa todella huonosti. Mutta onko jotain sellaista, mitä emme kykene näkemään? Sellaiset asiat ovat hoidettavissa, jotka havaitsemme ongelmaksi, hän uskoo.

Mäkelä uskoo, että koronan jälkiä siivotaan osittain vertaistuen ja yhteistyön voimin.

– Vanhempien, koulujen ja harrastustoiminnan ja yritysten harjoittelupaikkojen kautta. Kun nuoret saadaan mukaan toimintaan, pärjäämme.

Maahanmuutosta tulee Espoolle nettomenoja – pitkän aikavälin verotuoton kasvu hiipui vain 0,5 prosenttiin

Koska menojen kasvu on ripeää, eikä verotulojen kasvu ei riitä kattamaan investointeja, on Espoon käyttömenot ja investoinnit Mäkelän mukaan pidettävä kurissa.

Hän pitää silti kiinni siitä, että kasvuun investoidaan jatkossakin. Julkisilla investoinneilla pitää edistää kestävää kasvua, eikä pelkästään yrittää estää maakuntien taantumista.

– Investoimme edelleen koulujen ja varhaiskasvatuksen tiloihin. Jos haluamme kasvaa kestävästi, päästöttömään infraan on panostettava. Vaikka investointiohjelma on iso, pidän sitä välttämättömänä.

Länsimetron kehyskäytävä luo hänen mielestään mahdollisuuksia, joita on osattava entistä paremmin hyödyntää. Yhtenä esimerkkinä ovat EU:n elvytysohjelmat.

Työllisyyden parantaminen ja toisaalta työvoimapulan ratkominen ovat myös keskiössä kaupungin selviytymisen kannalta.

Mäkelää harmittaa, että työperäisestä maahanmuutosta, kotouttamisesta ja maahanmuuttajien työllistymisestä puhutaan juhlapuheissa. Pääkaupunkiseutu kantaa päävastuun Suomen työperäisestä maahanmuutosta, mutta se jätetään yksin, kun palvelut pitäisi luoda.

– Espoolla on iso vastuu muiden kuntien rahoittamisessa, se ei voi kuitenkaan tarkoittaa, että Espoo itse velkaantuu.

Mäkelä kritisoi hanakasti soteuudistusta. Häntä harmittaa yhä sote-uudistuksen tulonsiirtoajatus.

– Sote-uudistuksen rahoituksesta tulee vielä keskustelua ja kiistaa. En usko, että uudistuksia voidaan tehdä samalla vanhalla periaatteella, että kasvukaupungeista siirretään rahaa muualle. Muutos ei voi tarkoittaa sitä, että kasvukaupunkien taloutta ei pidetä kestävänä.

Läntisen Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa hänen mielestään kohtuuttomassa tilanteessa.

– Kymmenen kaupungin sote-palvelujen yhdistäminen on valtava ponnistus. On luotava uusi päätöksentekojärjestelmä, valittava operatiivinen johto, on muodostettava linjaorganisaatio ja rekrytoitava oikeat ihmiset, yhdistää lukusat tietojärjestelmät, ratkoa tilakysymykset ja käydä kymmenet yt-neuvottelut Länsi-Uudenmaan kunnissa, Mäkelä luettelee.

Kaupungin vetovoimatekijöillä on merkitystä, jos veropohja halutaan pitää kestävänä ja talous kasvu-uralla.

Yksi vetovoimatekijä tulevaisuudessa on mahdollisuus valita mieleisensä tapa asua.

– Poke-kaavan lisää pientaloasuntojen määrää. Tiivistyvät kaupunkikeskukset tarjoavat mahdollisuuden nuorille, opiskelijoille, tutkijoille ja senioreille, joiden lapset ovat lähteneet pesästä.

Espooseen rakennettiin jo ennen tätä eniten pientaloja Suomessa, Mäkelä huomauttaa.

Espoon parhaana vahvuutena ovat Mäkelän mukaan espoolaiset osaavat asukkaat, yhteisöt ja yritykset itse. Hän nostaa esille erityisesti maailman koulutetuimmat naiset ja maailman luokan yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Koronan jälkeen on oltava hereillä ja innovatiivinen, jotta Espoossa ja koko Suomessa päästään koronasta kasvuun. Se tarkoittaa muun muassa, että on ymmärrettävä, minkälaisia toimitilaratkaisuja yritykset tarvitsevat.

Yritykset ova kritisoineet, että Espoosta on vaikea löytää toimitilalle paikkoja. Mäkelä ei kiellä, etteikö kaupungilla olisi parannettavaa yritysten houkuttelussa.

– Tärkeätä, että saamme sekä julkiset sekä yksityiset palvelut pelaamaan. Kilpailu parantaa laatua. Espoolaiset ovat ostovoimaisia, hän muistuttaa.

Yritysten sijoittumista eri puolille Espoota rajoittaa hänen mukaansa kaupunkirakenne ja arvovalinta.

– Kestävän kehityksen kaupunkina emme suosi peltomarkettityyppisiä ratkaisuita, vaan haluamme varmistaa, että palvelut löytyvät kaupunkirakenteen sisäpuolelta, ytimestä.

Lukuisat investointeja vaativat ja kaupunkilaisille tärkeät hankkeet ovat olleet hitaita. Niiden puolesta on noustu jopa barrikadeille.

Tapiolan uimahallin kohtalo koskettaa syntyperäistä tapiolalaista.

– On selvää, että sinne pitää päästä uimaan. Suojellut kohteet ovat haasteellisia. Periksi emme anna ennen kuin esimerkiksi Heikintori, Tapiolan uimahalli ja teatteri ovat valmiita, hän lupaa.

Mäkelä huomauttaa, että ostovoimainen väestö on palannut Tapiolan ympäristöön, mikä lisää painetta saada hankkeet valmiiksi.

Träskändan kartanon tilanne herättää hänessä hiukan ristiriitaisia ajatuksia

– Rahoitusta on haettava myös kumppaneilta, etteivät kaikki kulut mene veronmaksajien piikkiin. Se on valtavan hieno paikka, jonka ylläpitokustannukset ovat kalliit. Kartanon ympäristöä on jo palvelu kerrallaan kehitetty. Siihen kaupunginjohtaja on tyytyväinen.

Valitusten kierre, viivästyttää osin hankkeita. Tapiolan jalkapallostadionin kaavan eteneminen on tästä viimeinen esimerkki.

Kaupungintalon purkamiseen liittyvä viivästyminen harmittaa silminnähden Mäkelää.

– Se on nyt ympäristöministeriön ja ely-keskuksen käsissä.

Vaikka haasteita siis on, Mäkelän odottaa, että talousarvion käsittely sujuu yleisesti ottaen Espoossa hyvin ensi vuoden osalta.

Sen sijaan sote-uudistuksen astuttua voimaan 1.1.2023, Espoon taloustilanne on kokonaan toinen.

– Luvut ja tiedot ovat sumuisia ja näkymä on epävarma. Olemme riippuvaisia siitä, mitä maan hallitus rahoituksesta päättää. Siellä on lukuisa määrä kysymyksiä, jotka ovat vielä päättämättä.

Budjetin numeroita

Tulot eivät riitä, velka paisuu yhä

Kaupunginjohtajan budjettiesityksessä arvioidaan, että Espoon verotulot kasvavat ensi vuonna reippaat 2,7 prosenttia. Arvio verotuloista on 1,7 miljardia.

Palvelujen järjestämisen nettokustannukset kasvavat ripeämmin eli 3,6 prosenttia.

Vuosikate, eli investointeihin ja lainojen lyhennyksiin, käytettävä summa on budjettiesityksessä 204 miljoonaa euroa.

Koska tulorahoitus ei riitä investointeihin, kasvaa kaupungin lainakanta 147 miljoonalla ja Espoo-konsernin lainat 275 miljoonalla eurolla.

Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2022 noin 668 miljoonalla eurolla ja kauden 2022–2031 aikana yhteensä noin 4,2 miljardilla eurolla, eli keskimäärin 420 miljoonaa euroa vuodessa.

Espoon kaupungin omat investoinnit ovat 250 miljoonaa euroa vuodessa, eli 2,5 miljardia 10 vuodessa.

Espoo-konsernin lainakanta oli 3,8 miljardia euroa jo 2019. Asukasta kohden laskettuna se oli Suomen suurin: 13 125 euroa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut