Uusien asuinalueiden kaavoittaminen Pohjois-Espoon luonnonläheisille alueille nostattaa teräväsanaista riitelyä Espoon kuntapolitiikassa.
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Markku Sistonen (sd.) hämmästelee valtuuston puheenjohtajan Henna Partasen (vihr.) tuoretta lehtilausuntoa, jonka mukaan demarit eivät suhtaudu riittävän vakavasti Espoon kestävää kehittämistä ja ilmastotavoitteita.
Partanen sanoi Iltalehdelle torstaina, että Espoossa "ei haluta ottaa kuuleviin korviin" moitteita, jotka kaupunki sai kesällä ely-keskukselta Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaa koskien.
Sistonen katsoo, että Partasen lausunto hyökkää yhden puolueen päälle, mikä ei Sistosesta sovi valtuuston puheenjohtajalle.
Sistosen mukaan kommentti on "totaalinen mahalasku valtuustonpuheenjohtajalta".
– Valtuuston puheenjohtajan rooli on arvostaa kaikkia puolueita. Hän on ymmärtänyt tehtävänsä ja roolinsa väärin, kun lähtee syyttelemään julkisuudessa yksittäistä puoluetta, Sistonen sanoo.
– Periaatteisiin kuuluu nostaa omia tärkeitä asioita esille, eikä haukkua toisia.
Pohjois- ja Keski-Espoon kaavoitus on aiheuttanut ristiriitoja jo pidemmän aikaa, ja aihe oli yksi viime kuntavaalien tärkeitä kysymyksiä.
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asuin- ja infrakentamista linjaavan yleiskaavan kesäkuussa. Kaavaa oli valmisteltu kymmenisen vuotta, mutta pitkästä valmistelusta huolimatta se ei kelvannut Uudenmaan ely-keskukselle.
Ely-keskus palautti kaavan loppukesästä uuteen valmisteluun useilla huomautuksilla, joita on luonnehdittu poikkeuksellisen koviksi.
Keskeisin kiistanaihe on ollut Espoon halu rakentaa uusia pientaloalueita muun muassa Kalajärven ja Nupurin alueille, jotka ovat elyn mukaan liiaksi erillään olemassa olevasta rakennuskannasta.
Ely-keskuksen mukaan alueen liikennesuunnitelmat tukeutuvat myös liiaksi yksityisautoilun varaan.
Espoon kaupunginvaltuuston on määrä käsitellä uudistettua kaavaesitystä parin viikon päästä.
Iltalehden mukaan vihreissä ollaan tyytymättömiä siihen, että esitystä ei ole korjattu elyn vaatimusten mukaisesti.
Henna Partanen sanoo IL:lle, että esitys ei ole linjassa sen kanssa, että Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta 2030 mennessä.
IL:n haastattelemat kaupunginvaltuutettu Maria Guzenina (sd.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos taas tyrmäävät Partasen näkemyksen. Guzenina sanoo IL:lle, että ely-keskuksen linjausten noudattaminen sellaisenaan vaarantaisi Espoon tavoitteen rakentaa lisää pientaloja.
– Ei tarvitse mennä Jakomäki-tyyliseen kolossaaliseen betonilähiötyyppiseen asumiseen, jossa on tarkoitus vain saada paljon asuntoja päällekkäin, Guzenina täräyttää IL:lle.
Vuornos korostaa puolestaan kuntien itsenäistä kaavoitusoikeutta.
– Elyllä ei ole lakiin perustuvaa mahdollisuutta kertoa meille, että jonnekin pitäisi rakentaa kerros- tai rivitaloja.
Kunnilla on Suomessa perinteisesti erittäin vahva kaavoitusoikeus. Ely-keskusten tehtävänä on kuitenkin valvoa, että esimerkiksi yleiskaavoituksessa huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat.
IL:n haastattelemat ely-keskuksen virkamiehet sanovat, ettei Espoolta edellytetä massiivista kerrostalorakentamista vaan, että tulevat pientaloalueet sijoitetaan ympäristö- ja ilmastonäkökohdat huomioiden.
Espoossa poliitikkojen pelkona on, että maksukykyiset veronmaksajat muuttavat Kirkkonummen ja Vihdin kaltaisiin ympäryskuntiin, jos väljiä ja lähellä luontoa sijaitsevia pientaloalueita ei ole kaupungissa tarjolla.
Länsiväylän haastattelema Markku Sistonen muistuttaa, että puolueet ovat sitoutuneet kestävää kehitystä korostavaan kaupunkistrategiaan, joka kulkee Espoo-tarinan nimellä.
Myös vihreät hyväksyi Espoo-tarinan yhdessä muiden puolueiden kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, Sistonen sanoo.