Kirkkonummen kunnan ensi vuoden talousarvioehdotus on pitkälle jatkumoa edellisiltä vuosilta. Velkaa otetaan rutkasti lisää investointeihin, jotka on jo päätetty.
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnion perjantaina julkistama talousarvioesitys ei sisällä yllätyksiä. Verot pysyvät ennallaan ja isot investoinnit ovat joko rakenteilla tai pitkälle suunniteltu.
Liikkumavara suuntaan tai toiseen on pieni. Menot kasvavat jo lakisääteisten tehtävien kautta, mutta toisaalta tulopuoli näyttää kohtuullisen hyvältä.
Kirkkonummen verotulojen arvioidaan kasvavan 4 prosenttia tästä vuodesta. Veroeuroja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 215 miljoonaa.
Kasvua verotuloissa on myös koronaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna.
Veroprosentti esitetään pidettäväksi 19,75:ssä sekä asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen kiinteistöverot ennallaan.
Liike- ja teollisuustilojen veroon esitetään korotusta, joka toisi noin 0,5 miljoonaa euroa lisää verotuloja kunnalle.
Raskain sarake "budjettikirjassa" on lainojen kohdalla, niin ensi vuonna kuin jatkossakin. Kirkkonummi on jo nyt Suomen kuntakartassa hyvin velkainen kunta.
Velkaa on tämän vuoden lopussa noin 6 000 euroa asukasta kohden ja näillä näkymin vuonna 2024 jo yli 8 000 euroa. Ensi vuonna lainataakka kasvaa esityksen mukaan noin 23 miljoonaa euroa.
Ainut hyvä uutinen lainotossa on korkotaso, joka on kunnille hyvin matala tällä hetkellä.
− Vaikka velkaa on otettu koko ajan lisää, lainanhoitomenot ovat laskeneet. Kunnat saavat lähes nollakorkoista lainaa, kertoo kunnan talousjohtaja Esa Lindell.
Kunnalla kuuluu korkoihin noin miljoonaa euroa vuodessa, eikä "velkapommia" ole ihan lähivuosina tulossa, sillä lainat ovat useiksi vuosiksi kiinteäkorkoisia.
Kirkkonummella on kuten tunnettua valtavat investoinnit menossa ja edessä.
Suunnittelun alla ovat suurimmasta päästä Gesterbyn uusi koulukeskus, Nissnikun koulu ja lukiokampus.
Investoinnit ovat ensi ja seuraavana vuonna molempina noin 45 miljoonan euron luokkaa ja vuonna 2024 jo 72 miljoonaa euroa.
Velanottoluvuissa ei ole mukana Gesterbyn koulukeskus, joka on tarkoitus rahoittaa leasingillä 20 vuodeksi, jonka jälkeen tulee loppulasku.
Investoinneista tähän saakka suurin eli hyvinvointikeskus valmistuu ensi vuonna. Se maksaa noin 50 miljoonaa euroa ja on käytännössä kokonaan velkarahaa.
Kiinteistö siirtyy sote-uudistuksen myötä uuden hyvinvointikeskuksen käyttöön, ja siitä kunta saa vuokraa.
Kunta on valmis myös myymään kiinteistön, jos ostaja löytyy. Kunnanjohtaja Aarnion mukaan kiinteistösijoittajilla on ollut jo kiinnostusta.
Ensi vuoden talousarvioesitys ei pidä sisällään mitään säästölistaa, jollaisia on pyöritelty monena vuonna budjettivalmistelussa. Ensi vuonna toimintamenot kasvavat noin 6 prosenttia.
− Kehykset annettiin eri toimialoille jo aiemmin ja niissä on pysytty. Lakisäädäntövelvoitteet on lisätty menoihin, mutta mitään muuta kivaa ei mukaan ole mahtunut, Lindell summaa.
Talousarvio turvaa Aarnion mielestä kuntalaisten palvelut ja mahdollistaa myös toimintojen kehittämisen.
− Valmistuneet, rakenteilla olevat ja suunnitellut talonrakennusinvestoinnit tuovat hoiva- ja oppimisympäristöt aivan uudelle tasolle. Investointien vaikutukset kunnan talouteen ovat merkittävät ja edellyttävät hyvää taloussuunnittelua. Kirkkonummen vetovoima asuin- ja myös yritysympäristönä tulee kasvamaan, Aarnio sanoo.
Talousarviosta päätetään lopullisesti valtuustossa joulukuussa. Ensi vuoden verot lyödään lukkoon kahden viikon kuluttua.