Yli joka kolmas espoolainen tyttö kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta – "Tämä pitää nyt ottaa vakavasti"

Terveys: Kouluterveyskysely kertoo, missä lapsiin ja nuoriin liittyvissä asioissa meidän tulisi valpastua, sanoo terveydenhuollon asiantuntija Minna Eväsoja.

– Huoli tyttöjen terveydestä ja jaksamisesta nousee esiin, summaa kansallisen kouluterveyskyselyn Espoon tuloksia perannut terveydenhuollon asiantuntija Minna Eväsoja.

Tyttöjen pahoinvointi on lisääntynyt kahdesta edellisestä kouluterveyskyselystä eli tilanne on heikentynyt jo kuuden vuoden ajan.

Jo useampi kuin joka kolmas ylemmillä kouluasteilla oleva tyttö kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta ja masennusoireilusta. Ylemmillä kouluasteilla tarkoitetaan yläastetta, lukiota ja ammatillisia oppilaitoksia.

Tytöt kertovat myös matalasta itsetunnostaan (26 prosenttia) ja sosiaalisesta ahdistuneisuudestaan (43 prosenttia). Lisäksi 28 prosenttia tunnistaa itsellään riskin syömishäiriölle.

– Tämä pitää nyt ottaa vakavasti, Eväsoja sanoo.

– Nämä oireet voivat pitkittyessään vaikuttaa erilaisten persoonallisuushäiriöiden kehittymiseen.

Tytöt kokevat enenevässä määrin myös koulu-uupumusta. Ylempien kouluasteiden tytöistä reilu neljännes kertoi koulu-uupumuksestaan jota kuvasivat uupumusasteinen väsymys, opintojen merkityksen vähentyminen, kyynisyys tai välinpitämätön suhtautuminen koulutyöhön sekä riittämättömyyden tunne opiskelijana.

Kouluterveyskysely ei anna suoria vastauksia pahoinvoinnin kasvun syihin.

Se kertoo kuitenkin lasten ja nuorten nukkuvan yhä huonommin. Yläkouluikäisistä pojista noin 30 prosenttia ja tytöistä noin 40 prosenttia ei nuku riittävästi. Lukioikäisillä vastaava luku on niin tytöillä kuin pojillakin lähes 50 prosenttia.

Yksinäisyyttä kokevat erityisesti ylempien kouluasteiden tytöt, joista liki joka neljäs kertoo yksinäisyydestään.

Pojilla sen sijaan menee kouluterveyskyselyn valossa hyvin. 80 prosenttia pojista on tyytyväisiä elämäänsä ja koulu-uupumusta tuntee vain joka kymmenes ylempiä kouluasteita käyvä poika.

 – Pojilla on myös parempi keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa kuin tytöillä.

Eväsojaa ilahduttaa myös täysin raittiiden yläkouluikäisten määrän kasvu. Raittiiden määrä on kasvanut vuodesta 2006 lähtien noin 40 prosentista 70 prosenttiin.

– Raittius ja kielteinen asenne päihteiden käyttöön on lisääntynyt erityisesti poikien keskuudessa. Tulos on mielettömän hyvä.

Ylempien kouluasteiden oppilaista ja opiskelijoista noin 17 prosenttia kertoo, ettei ole syönyt tai nukkunut netin vuoksi. Alakoulun oppilailla vastaava luku on noin viisi prosenttia,

– Tämä tarkoittaa 310 alakoululaista. Tässä on vanhemmillakin valpastumisen paikka, Eväsoja sanoo.

Some koukuttaa erityisesti tyttöjä.

– Jäin miettimään, onko tällä linkkiä tyttöjen yleiseen ahdistuneisuuteen. Tytöt käyttävät merkittäviä aikoja somessa ja somen filttereiden mahdollistamat kuvat ”täydellisistä tytöistä” johdattelee tavoittelemaan epärealistista kehonkuvaa ja aiheuttaa sosiaalisia paineita ulkonäöstä.

Vaikka karkeasti ottaen kolmasosa kouluterveyskyselyyn vastanneista espoolaislapsista ja -nuorista voi huonosti, on valtaosa nuorista tyytyväisiä elämään, Eväsoja muistuttaa. Lisäksi kolmasosa kokee positiivista mielenterveyttä eli toiveikkuutta elämää ja tulevaisuutta kohtaan.

– Huonosti voivat ovat iso ryhmä, joka tarvitsee meitä enemmän. Meidän on mietittävä, miten heitä voitaisiin tukea, jotta he saisivat kiinni koulusta ja pääsisivät opinnoissa ja elämässä eteen päin.

Kysely toteutettiin 1.3–28.5.2021. Espoossa vastaajia oli 12 650.

Kouluterveyskysely

Moni tyttö ei saanut tarvitsemaansa apua

Lapset ja nuoret saivat koronavuonna apua opiskeluhuollosta aiempaa heikommin, selviää kouluterveyskyselyn Espoon tuloksista.

Ylempiä kouluasteita käyvistä tytöistä puolet koki jääneensä vaille koulupsykologilta ja 40 prosenttia kuraattorilta tarvitsemaansa apua. Tarkastelussa eivät ole mukana nuoret, jotka eivät tarvinneet apua.

Ainoastaan kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy näyttäytyi helppona ja nuoret uskalsivat ottaa siellä esiin tärkeäksi kokemiaan asioita.

Minna Eväsojaa huolestuttaa myös se, että espoolaisista alakoululaisista 16 prosenttia ja yläkoululaisista 38 prosenttia kokee, että kiusaaminen on pahentunut, kun siitä on kertonut aikuiselle.

Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen ei ole kuitenkaan espoolaisissa kouluissa kasvanut.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut