Jättimäinen ict-uudistus käynnistyy: mukana 6 500 työasemaa, yli 30 sote-järjestelmäasennusta ja yli sata hallintojärjestelmää yksin Länsi-Uudellamaalla – 84 miljoonan euron hintalappu on vasta alkua

Sote-uudistus: Länsi-Uudenmaan tulevan hyvinvointialueen tietojärjestelmät ovat nykyisellään tilkkutäkki, jossa on kymmeniä sote-tietojärjestelmiä ja yli 100 hallinnollista järjestelmää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtäminen kunnilta uudelle Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta lukien vaatii mittavaa tieto- ja kommunikaatiojärjestelmien uudistamista.

Hyvinvointialueelle siirtyy henkilöstöä ja palveluja Länsi-Uudenmaan kymmenestä kunnasta, kuntayhtymistä ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Kehittämisjohtaja Tommi Kuukka kertoo, että näihin organisaatioihin on asennettuna tällä hetkellä yli 30 isoa asiakas- ja potilastietojärjestelmäsovellusta. Näihin kuuluvat terveyspuolella muun muassa Apotti ja Mediatri ja sosiaalipalveluissa muun muassa Effica.

– Muita pienempiä toimialajärjestelmiä on noin 60 ja erilaisia hallinnollisia järjestelmiä on toista sataa. Järjestelmien välillä on noin 300 erilaista integraatiota ja liittymää, Kuukka kertoo.

Kuukka on valittu johtamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ict-järjestelmien rakentamista. Hän aloittaa työssä 15. marraskuuta.

Kuukalla on edessä valtavalta kuulostava muutosohjelma. Sote-alan järjestelmien uudistaminen on osoittautunut vaikeaksi viime vuosina, ja esimerkiksi Apotti-järjestelmästä on tullut kovaa kritiikkiä sairaanhoidon ammattilaisilta.

Lisähaasteena on tiukka aikataulu, sillä järjestelmien pitää olla toiminnassa reilun vuoden päästä.

Jo itse projektin toteutus nielee käytettävissä olevan ajan.

Tiukan aikataulun takia sote-alan ict-järjestelmiä ei aluksi aiotakaan yhdistää ja karsia, vaan niille tehdään vain ehdottoman välttämättömät muutokset.

– Jo itse projektin toteutus nielee käytettävissä olevan ajan, jolloin on mahdollisimman pitkälle käytettävä olemassa olevia tietoja ja rakenteita, Kuukka perustelee.

Sen sijaan tulevan hyvinvointialueen hallintoa varten pitää rakentaa omat järjestelmät jo 2023 mennessä. Näin siksi, että kunnat tarvitsevat nykyiset talous- ja hallintojärjestelmänsä.

Myös nykyisten sote-järjestelmien ja tulevien hallintojärjestelmien väliset rajapinnat pitää rakentaa uusiksi niin, että esimerkiksi laskutus toimisi.

Lue myös: Pienten kuntien sotepäättäjät pelkäävät: Espoo jyrää jättiuudistuksessa – "Kovat paineet leikata palveluverkosta"

Ict-uudistusten rahoitus ja kokonaiskulut ovat vielä epäselvät.

Kuukka kertoo, että vuosien 2021–2022 kuluiksi on arvioitu 84 miljoonaa euroa. Sitä varten hyvinvointialue, jolla ei ole vielä omaa rahaa, haki lokakuussa valtionavustusta sosiaali- ja terveysministeriöltä. Rahoituspäätös on kesken.

– Vuosiena 2023–2026 tarvittavien lisämuutosten osalta järjestetään ensi vuonna uusi hakukierros, Kuukka kertoo.

Kuukan mukaan on selvää, että ict-järjestelmistä tulevat kulut kasvavat lähivuosina. Lisähaastetta tulee siitä, että isoja uudistusprojekteja on meneillään yhtä aikaa koko Suomessa, ja alan parhaista työntekijöistä on pulaa.

Tällaisessa tilanteessa ict-järjestelmien toimittajilla on vahva neuvotteluasema, eikä ostoja ehditä Kuukan mukaan aluksi kilpailuttaa uudelleen.

Kuukka uskoo, että pidemmällä aikavälillä muutos lisää kuitenkin tehokkuutta, kun päällekkäisiä järjestelmiä päästään karsimaan ja kaupallisten kumppanien kanssa päästään parempaan neuvotteluasemaan.

– Isomman organisaation on myös helpompi rakentaa tulevaisuuden vaatimia kyvykkyyksiä esimerkiksi tiedolla johtamiseen. Hyvinvointialueilla voidaan myös paremmin hyödyntää tulevia kansallisia ratkaisuja.

Lue myös: Kysely: 73 prosenttia suomalaisista aikoo äänestää aluevaaleissa ensi tammikuussa – "Kyse jopa elintärkeistä palveluista"

Edit 19.11. kello 12.25: Korjattu faktalaatikkoa, jossa kirjoitettiin aluksi väärin, että tulevan hyvinvointialueella kuntia olisi 8. Oikea luku on leipätekstissä mainittu 10.

Ict-palvelut

Kuluihin lisäselvyyttä keväällä

Sote-uudistuksessa Länsi-Uudellemaalle perustetaan yhteinen hyvinvointialue, johon kuuluu 10 kuntaa.

Alueen ict-budjetista ei ole vielä arviota. Osviittaa saadaan kustannusrakennelaskelmissa ensi keväänä. Lopullisesti ict-kuluista, kuten muustakin hyvinvointialueen rahanjaosta, päättää tuleva aluevaltuusto, joka valitaan tammikuussa 2022.

Hyvinvointialueen ict-palveluita rakennetaan yli 50 eri projektissa kunnissa, pelastuslaitoksella ja hyvinvointialueen muutosorganisaatiossa.

Työn mittavuutta kuvaa se, että pelkästään toimipisteitä on 210, työasemia 6 500 ja mobiililaitteita 4 800

Lähde: Ict-valmistelujohtaja Tommi Kuukka.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut