Päättäjät: Kolme tuoretta valtuutettua kertoo, millaista kokouksissa on.
Espoon kaupunginvaltuustossa aloitti syksyllä 33 ensikertalaista. Millaisia kokemuksia heille on ehtinyt kertyä kuntapäättäjän arjesta? Entä mitkä he kokevat Espoon suurimmiksi haasteiksi?
Kysyimme kolmelta tuoreelta valtuutetulta.
Kaksi vuotta nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimineelle Joel Vanhaselle (kok) kaupunginvaltuustoon soljahtaminen on ollut luontevaa, koska hän osallistui valtuuston kokouksiin nuvan puheenjohtajana.
– Kaupunginvaltuuston työskentely on mielenkiintoista ja vastuullista. Kokoomuksen valtuustoryhmän toisena varapuheenjohtajana pääsen osallistumaan ja johtamaan myös valtuustoryhmien välistä toimintaa.
Espoon suurimpana haasteena Vanhanen näkee sote-uudistuksen. Heikentyvätkö palvelut, kun valtava määrä rahaa siirtyy hyvinvointialueelle? Toinen huoli on, miten uudistus vaikuttaa yksityisiin palveluihin.
Samaan aikaan Espoon on tehtävä kaupungin kasvusta johtuvia investointeja ja rakennettava infrastruktuuria.
Toivottavasti ratkaisukeskeinen ote säilyy jatkossakin.
Lasten ja nuorten palvelut ovat Vanhaselle tärkein asia.
– Koulutuksesta ei voi enää säästää, vaan siihen on satsattava lisää. Espoon menestyminen taataan laadukkaalla koulutuksella. Tärkeisiin lasten- ja nuorten palveluihin kuuluvat myös syrjäytymisen ehkäisy ja mielenterveyspalvelut.
Vihreiden valtuustoryhmän Elli Keisteri-Sipilällä on päinvastainen tilanne kuin Vanhasella: hän tuli politiikkaan täysin kokemattomana.
– Yllättävän mukavaa ja mielenkiintoista on ollut. Olen oppinut paljon lisää kotikaupungistani, Keisteri-Sipilä sanoo.
– Opittavaa on paljon, ihan siitä alkaen, miten kokouksessa puhutaan ja kommentoidaan. Viime kokouksessa pidin ensimmäisen puheeni ja se jännitti todella paljon.
Valtuustokauden tärkeimmät asiat kiteytyvät Keisteri-Sipilän näkemyksissä sanan ”hyvinvointi” ympärille. Keskeisiä ovat mielenterveyspalvelujen saatavuus ja työntekijöiden jaksamisen tukeminen niin kouluissa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissakin. Tärkeä ratkaistava kysymys on varhaiskasvatuksen työntekijäpula.
– Olen ennaltaehkäisevän otteen puolestapuhuja. Sitä pitää toteuttaa kouluissa varhaisena puuttumisena ja lapsille ja nuorille pitää tarjota harrastusmahdollisuuksia.
Kauklahdessa asuva Keisteri-Sipilä haluaa olla valtuutettu, jota on helppo lähestyä.
– Hihasta saa nykäistä. Viestejä voi laittaa myös somen kautta.
Ensimmäinen kuntavaaliehdokkuus toi valtuustopaikan myös Helena Marttilalle (sd).
– Valtuustossa on uutta porukkaa ja innostusta hoitaa asioita. Toivottavasti positiivinen ja ratkaisukeskeinen ote säilyy jatkossakin, Marttila miettii.
Hyvinvointiin liittyvät asiat ovat Helena Marttilan sydäntä lähellä ja hän on Hyvinvoiva Espoo -työryhmän puheenjohtaja.
– Ilmastotavoitteiden toteuttaminen on myös iso asia, koska Espoossa ollaan aika riippuvaisia autoista. Tilannetta pahentaa se, että HSL:n taloudellinen tilanne on haastava.
Ilmastotavoitteisiin pyrkimisen yhteydessä pitää Helena Marttilan mukaan miettiä, miten kaupunki voi tukea kuntalaisten elämäntapojen muutosta.
– Kasvisruokavaliota voisi edistää voimallisemmin, mutta lastensuojelussa työskentelevänä tiedän toisaalta sen, että kouluruoka on tärkeä proteiinin lähde monelle lapselle ja nuorelle.
Marttila painottaa, että kuntapolitiikassa päätetään asioista, jotka todella vaikuttavat ihmisten arkeen. Yksi esimerkki tästä on Soukan kirjaston lakkautuspäätös.