Työntekijöillä ja näiden edustajilla on tulevaisuudessa nykyistä laajempi oikeus tietää työkavereidensa palkat. Näin esittää palkka-avoimuuslainsäädäntöä valmistellut työryhmä, joka ei ollut yksimielinen. Esityksen on tilannut sosiaali- ja terveysministeriö (STM).
Työryhmän esityksen mukaan työnantajan olisi vuoden välein selvitettävä henkilöstölle muun muassa käyttämänsä palkkausjärjestelmä ja se, miten järjestelmää sovelletaan.
Työntekijöiden saatavilla olisi oltava tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset. Henkilöstön edustajalla olisi oikeus saada tietoonsa yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja, jotta voi varmistaa palkkavertailun kattavuuden ja palkkaerojen syyt.
Sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada toisen työntekijöiden palkkatietoja suoraan työnantajalta. Työnantajalla ei olisi mahdollisuutta kieltäytyä antamasta tietoja, vaikka pitäisi syrjintäepäilyä perättömänä. Myöskään työntekijä ei voisi estää palkkatietojensa luovuttamista. Tiedot saavalla työntekijällä olisi salassapitovelvollisuus.
Nykyisin syrjintää epäilevän työntekijän pitää olla yhteydessä henkilöstön edustajaan eli yleensä luottamushenkilöön, joka vie asian tasa-arvovaltuutetun käsittelyyn.
Työryhmä luovutti raporttinsa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistille (r.) maanantaina 15. marraskuuta.
Työryhmän esityksessä ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia, tasa-arvolakia.
Esityksen pääasiallisena tavoitteena on estää sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ja edistää samapalkkaisuuden toteutumista. Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelman palkka-avoimuuskirjaukseen, jonka tarkoituksena on parantaa työelämän tasa-arvoa,
Esitystä on kritisoitu niin työnantajien kuin työntekijöidenkin leiristä, mutta eri syistä.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan esityksessä ei ole "päätä eikä häntää".
– STM:n esittämät lakimuutokset eivät todennäköisesti johtaisi työpaikkojen ilmapiirin parantumiseen, vaan päinvastoin kateuden ja uteliaisuuden lisääntymiseen. Lakimuutokset voisivat johtaa palkkojen epäreiluun tasapäistämiseen, kun työnantajat eivät enää uskaltaisi palkita työntekijöitään näiden henkilökohtaisesta osaamisesta ja tuloksista perusteettomien syrjintäriitojen pelossa, EK:n tiedotteessa sanotaan.
EK viittaa myös Taloustutkimuksella vuonna 2019 teettämäänsä gallupiin, jonka mukaan kaksi kolmasosaa työikäisistä vastustaa palkkatietojen antamista ilman suostumusta työkaverille. EK:n mukaan lakimuutokset rajoittaisivat perustuslaissa säädettyä yksityisyyden suojaa.
Työntekijäpuolella esimerkiksi SAK sen sijaan kritisoi esitystä liian lepsuksi. SAK:n mielestä palkka-avoimuutta olisi pitänyt lisätä enemmän. Järjestö ihmettelee tiedotteessaan, miten työntekijä voi epäillä palkkasyrjintää, jos ei tiedä, millaisia palkkoja työpaikalla käytännössä maksetaan ja millä perusteilla.
– Tähän ei työryhmässä kyetty vastaamaan. SAK:n vastaus on, että palkkatiedot pitäisi saada työpaikoilla kaikkien nähtäväksi. Näin myös toimitaan jo muutamissa yrityksissä, sanoo tiedotteessa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Lehdon mielestä on kummallista, että henkilöstön edustajan tiedonsaantia palkoista rajataan sitomalla se työpaikalla tehtävään palkkakartoitukseen.
– Palkkakartoitusten ulkopuolelle jää noin kolmannes työntekijöistä, sillä kartoitus pitää tehdä yrityksissä, joissa on vähintään 30 työntekijää. Näitä pienemmissä yrityksissä henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeudet palkoista eivät lisääntyisi.