Lähes 30 vuotta sitten uponnut autolautta Estonia nousi uudelleen uutiseksi, kun tv-dokumentissa esitettiin vuonna 2020 sukellusrobotin kuvaamaa materiaalia hylystä. Kansainvälinen dokumenttiryhmä oli löytänyt aluksen rungosta aikaisemmin havaitsemattoman reiän.
Löydön perusteella viranomaiset päättivät tehdä Estonian hylyllä uusia tutkimuksia, jotka käynnistettiin kesällä 2021 Tukholman yliopiston toimesta ja Viron onnettomuustutkintalautakunnan johdolla.
Tänään tiistaina 16. marraskuuta Viron onnettomuustutkintakeskus, Ruotsin onnettomuustutkintalautakunta ja Suomen turvallisuustutkintakeskus pitivät Tallinnassa tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin heinäkuussa hylyltä kerätyn aineiston yli kolme kuukautta kestäneen analysoinnin tuloksia.
Tukholman yliopiston tutkimusalus RV Electra suoritti erilaisia mittauksia ja näytteiden keruuta hylkyä ympäröivästä merenpohjasta heinäkuussa. Prosessi oli hankala, sillä Estonian uppoamispaikka sijaitsee kaukana merellä, lähes tutkimattomalla merialueella.
– Oli haasteellista suunnitella tutkimusten ja analyysien tekemistä tällaisella alueella. Lisäksi emme voineet ennalta tietää, kuinka hyvä näkyvyys merenpinnan alla olisi. Onneksemme näkyvyys oli hyvä ja saimme kuvattua paljon laadukasta materiaalia, Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Rene Arikas kertoi lehdistötilaisuudessa.
Ensimmäiset vedenalaiset videot ja valokuvat hylyltä julkaistiin jo heinäkuussa ja Viron onnettomuustutkintakeskus julkaisi lisää materiaali lokakuussa. Niissä näkyy hylyn rungossa erilaisia vaurioita ja muodonmuutoksia. Niinpä koko hylky on tarkoitus tutkia perusteellisesti.
Nyt järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Tukholman yliopiston merigeologian ja -geofysiikan professori Martin Jakobsson kävi läpi perusteellisesti uppoamispaikalla tehtyjä tutkimuksia, jotka sisälsivät muun muassa merenpohjan topografian, hylkypaikan akustisseisminen luotauksen sekä hylyn valokuvakartoituksen fotogrammetrian avulla.
– Noin 2,5 x 1,8 kilometrin kokoinen alue Estonian hylyn ympäriltä tutkittiin käyttämällä tutkimusalukseen asennettuja erilaisia kaikuluotaimia. Ajoimme tutkimusalueen yli useita kertoja kerätessämme tutkimustietoa eri laitteilla, Martin Jakobsson kertoi.
Tutkimustulosten mukaan merenpohjassa hylyn ympärillä oli havaittavissa mittavia muutoksia ja maansiirtymiä, jotka ovat tuoneet monissa kohdin kallioperän esiin pehmeän sedimentin alta.
– Tutkimustemme mukaan Estonian hylky makaa kiinteä merenpohjan päällä, mutta sen keulaosan alla on vain pehmeä sedimenttikerros, joka ei tarjoa hylylle mitään tukea, Jakobsson lisää.
Kysymykseen aiheuttiko hylyn kohdalla esiin tullut kallioperä mysteeriset repeämät Estonian kyljessä, Jakobsson ei suostu vastaamaan.
– Olen geologi ja tiedemies, enkä pysty sitä arvioimaan. Se on jonkun muun tehtävä. Lisäksi paljon tutkimuksia on vielä tekemättä.
Ruotsin onnettomuustutkintaviraston apulaisosastopäällikkö Jonas Bäckstrandin mukaan jo vuonna 1996 alueelle tehdyn tutkimuksen perusteella tiedettiin merenpohjan muutoksista, mutta muutosten suuruus yllätti.
– Emme myöskään tienneet, että autokannen ramppi ei ole enää kiinni aluksessa vaan lepää merenpohjassa sen vieressä.
Bäckstrandin mukaan Tukholman yliopiston tutkimustulosten perusteella on iso todennäköisyys, että Estonian hylystä löytyneet repeämät on aiheuttanut maansiirtymien merenpohjasta esille tuoma kallioperä.
– Emme voi kuitenkaan vahvistaa asiaa ennen kuin lisätutkimuksia on tehty. Nyt on tutkittu merenpohjaa hylyn ympärillä, seuraavaksi haluamme tutkia laivan runkoa ja rakennetta, Bäckstrand sanoi.
Kansainvälisen tutkimusryhmän työ jatkuu. Loppuvuoden aikana Virossa on tarkoitus käynnistää onnettomuudessa eloonjääneiden matkustajien ja laivan henkilökunnan haastattelut, jotka Ruotsissa on jo aloitettu. Lisäksi maalis-huhtikuussa 2022 tutkimuksia hylyllä jatketaan. Luvassa on ainakin meriveden virtauksen mittauksia ja hylyn ympäristön ferromagneettinen tutkimus, jossa etsitään aluksen kadonneita metalliosia.
– Projektissamme on mukana yli 40 asiantuntijaa, tiedemiestä ja viranomaista Virosta, Ruotsista ja Suomesta. Työtä on vielä paljon jäljellä, sillä vasta noin 25 prosenttia siitä on tehty, Rene Arikas muistuttaa.
Viron onnettomuustutkintakeskus on avannut uuden Estonian onnettomuutta ja sen tutkintaa käsittelevän verkkosivun osoitteessa https://estonia1994.ee/. Jatkossa siellä julkaistaan kaikki onnettomuustutkintaan liittyvä materiaali.