Asuntosäätiön toimitusjohtaja huolissaan Espoon nykymenosta: "Se, mitä Espoossa tällä hetkellä tehdään, ei ole kovin hyvää" – näihin asioihin hän toivoo parannusta

Juhlavuosi: Espoon rakentamisessa on unohdettu ihmisen mittakaava, sanoo 70-vuotiaan Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.

Asuntosäätiö-konserni on kotiutunut uusiin toimitiloihin Tapiolan Tuulikujalle, kertoo toimitusjohtaja Esa Kankainen Minna Airamaa
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Kun katsoo Espoon rakentumista viimeisten vuosikymmenten aikana, ei voi olla ohittamatta Asuntosäätiötä. Vuonna 1951 perustettu yleishyödyllinen säätiö on rakentanut koteja tuhansille espoolaisille ja vastannut kokonaisten kaupunginosien ilmeestä. Vahvimmin sen kädenjälki näkyy Tapiolassa, mutta myös Kivenlahdessa ja Espoonlahdessa on paljon Asuntosäätiön rakentamia taloja asuinympäristöineen.

Yksi Asuntosäätiön tärkeimmistä tavoitteista oli ja on edelleen hyvän asuinympäristön luominen tavallisille ihmisille. Tapiolan puutarhakaupunki tunnettiin maailmallakin, Kivenlahdesta rakennettiin merikaupunginosa amfeineen.

Kun Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja Esa Kankainen nyt katselee Espoon kasvua Tapiolassa sijaitsevasta puurakenteisesta toimitalosta, näky ei pelkästään miellytä.

– Se, mitä Espoossa tällä hetkellä tehdään, ei ole kovin hyvää kaupunkiympäristöä. Tehokkuutta korostetaan liikaa, vihreys ja oleiluun sopivat alueet puuttuvat. Ihmisen mittakaavassa suunnittelussa olisi paljon parannettavaa, Kankainen sanoo.

Hän huomauttaa, että metroasemien yhteyteen tiivis ja korkea rakentaminen sopii. Paremmalla suunnittelulla ja asukkaan mittakaavalla siitä saataisiin kuitenkin viihtyisämpää.

Esimerkiksi hän nostaa Niittykummun, jonne on viime vuosina noussut toinen toistaan korkeampia kerrostaloja vieri viereen.

– Niittykummusta olisi voitu saada parempi miettimällä sitä asukkaan lähtökohdista. Esimerkiksi asumisviihtyvyyttä parantaviin viher- ja torialueisiin olisi pitänyt panostaa. Nyt talot ovat muutaman metrin päässä toisistaan ja ikkunasta näkyy toisen talon seinä, Kankainen sanoo.

Tapiolassakin asioita olisi Kankaisen mielestä voitu tehdä toisin.

– Tapiolan keskusta oli huonossa kunnossa ja sille oli pakko tehdä jotakin, sen myönnän. Mutta jos olisi vähän perehdytty siihen, mitä Heikki von Hertzen ja muut Tapiolan suunnittelijat ajattelivat, lopputulos olisi ehkä ollut parempi. Olisin toivonut, että puutarhakaupungin periaatteita olisi noudatettu enemmän, hän muotoilee.

Kankaista huolettaa myös asumisen hinta. Asuntosäätiön perustivat kansalaisjärjestöt, joiden tavoitteena oli rakentaa Tapiolasta arkkitehtuuriltaan kunnianhimoinen, mutta tavallisen työntekijäperheen ulottuvilla oleva asuinalue. Tänä päivänä Tapiolan hinnat ovat käytännössä keskituloisenkin lapsiperheen ulottumattomissa.

– Tavallisen työntekijän on hyvin vaikeaa hankkia Espoosta asuntoa palvelujen läheltä. Tämä näkyy esimerkiksi työntekijäpulana, joka johtuu osin siitä, että ihmisillä ei ole varaa asua täällä, Kankainen huomauttaa.

Ratkaisuksi hän esittää muun muassa valtion vastaantuloa. Erityyppistä valtion tukemaa asuntotuotantoa pitäisi tehdä nykyistä enemmän.

Asuntosäätiön kädenjälki näkyy Espoossa tulevaisuudessakin, Esa Kankainen lupaa.

– Haluamme olla alueiden kehityksessä mukana. Emme ehkä enää yksin perinteisen aluekehittäjän roolissa, vaan pienempien aluehankkeiden, korttelien tai yksittäisten kohteiden muodossa.

Asuntosäätiö on koko toimintansa ajan pysynyt yleishyödyllisenä säätiönä. Sen tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan kohottaa asumistasoa ja torjua asuntopulaa.

– Säätiönä vastuullisuus on toiminnassamme keskiössä. Kaikki toimintamme tähtää siihen, pystymme luomaan mahdollisuudet kestävään ja oikeudenmukaiseen asumiseen, Kankainen sanoo.

Lue myös:

”Kauhukuva on, että hyvin toimeentulevat keskittyvät omille alueilleen” – Asuntosäätiön toimitusjohtaja varoittaa Espoota toistamasta Ruotsin virheitä

Taustaa

Asuntosäätiö

Asuntosäätiön perustivat vuonna 1951 kuusi kansalaisjärjestöä: Väestöliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Invalidiliitto, Vuokralaiset ry, SAK ja jo lakkautettu Virkamiesliitto. Perustajajärjestöt ovat edelleen mukana toiminnassa.

Tavoitteena oli suunnitella ja rakentaa Tapiolasta Suomen oloihin sovellettu puutarhakaupunki ja kaupunkirakentamisen malli.

Nykyään Asuntosäätiö on yksi suurimpia asuinkiinteistöjen omistajia Suomessa. Se omistaa ja rakennuttaa vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja.

Asuntosäätiö perusti Länsiväylän edeltäjän Tapiola tänään -lehden vuonna 1954 uuden kaupunginosan tiedotusvälineeksi. Asuntosäätiö luopui lehdestä 90-luvun puolivälissä.

Lähde: Asuntosäätiö

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut