Segregaation ehkäisy on Asuntosäätiön toiminnassa keskeistä. Voittoa tavoittelematon säätiö tarjoaa erilaisia vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja. Tämä on toimitusjohtaja Esa Kankaisen mielestä hyvä tapa ehkäistä alueiden eriytymistä.
– Kauhukuva on se, että hyvin toimeentulevat keskittyvät omille alueilleen ja sosiaalinen asuntotuotanto omilleen. Se ei johda kuin ongelmiin, joita on jo Ruotsissakin nähty, Kankainen toteaa.
Hyväksi esimerkiksi Kankainen nostaa Suvelaan nousevan uuden korttelin. Alueelta purettiin useita Espoon Asuntojen 70-luvun vuokrataloja, joiden tilalle nousee nyt monipuolisempi asumisvalikoima.
– Me tulemme sinne asumisoikeusasunnoilla, ja lisäksi kortteliin tulee vuokra- ja omistusasuntoja.
Asuntosäätiöllä on yli 18 000 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea. Kun asukkaiden, kulttuurien ja kielten määrä kasvaa, yhteentörmäyksiäkin syntyy. Usein ne liittyvät esimerkiksi meteliin tai tupakointiin.
Näihin Asuntosäätiössä on pyritty puuttumaan eri tavoin.
– Olemme lisänneet keskustelua asukkaiden kanssa, ja ihan konkreettisesti parantaneet omia kanaviamme, jotta meihin olisi helpompi olla yhteydessä. Asukastyöhön on myös lisätty enemmän henkilökuntaa. Isännöinnin Asuntosäätiö hoitaa itse kokonaisuudessaan ensi vuoden alusta alkaen kaikissa omissa kohteissaan Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Muualla Suomessa isännöinti hoidetaan kumppaneiden kanssa, Kankainen kertoo.
Hän myöntää, että ongelmia on silti, ja tulee aina olemaankin. Onnistumisiakin on kuitenkin saavutettu.
– Esimerkiksi Vuosaaressa sijaitsevassa kohteessamme nuorison ilkivalta saatiin kuriin, kun isännöitsijämme haki ongelmaan ratkaisua yhdessä Suomen somalialaisten liiton kanssa. Isännöitsijä Herkko Korhosen organisoima yhteistyö pääsi hiljattain Isännöintiliiton Vuoden Asumisteko -kilpailussa kolmen parhaan joukkoon, Kankainen kertoo.
Muokattu 18.11.2021 klo 10.43: Korjattu isännöitsijä Herkko Korhosen nimi.
Lue myös: