Espoon himoitut ravintolapaikat piti jakaa "mahdollisimman monelle yrittäjälle", mutta sitten yhden liikemiehen hankkeet olivat viedä koko potin – näin tonttipäällikkö perustelee esityksiä

Rantaraitti: Ravintolahankkeiden pöytäämistä ehdottanut poliitikko antaisi arvoa paikalliselle yrittäjyydelle. Joukko asukkaita esittää Toppelundin ravintolalle vaihtoehtoista paikkaa.

Espoon Rantaraitin varrelle suunnitellut uudet kahvila-ravintolahankkeet herättävät yhä uusia kysymyksiä Espoossa.

Kun hankkeiden hakuprosessi laitettiin vireille viime keväänä, Espoon kaupunki korosti, että "tavoitteena ei ole valita vain yhtä toimijaa", joka tulisi kaikkiin kohteisiin vuokralaiseksi.

– Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle eri yrittäjälle paikka, kaupungin tiedotteessa linjattiin.

Linjauksissa todettiin myös, että mikäli eri kohteille on useita tasavahvoja hakemuksia, voi yksi toimija saada lähtökohtaisesti saada vain yhden kohteen vuokralle.

Kun hankkeet tulivat poliitikkojen päätettäväksi kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostoon marraskuun alussa, oli pohjaehdotukseksi seuloitunut kuitenkin esitykset, joiden mukaan kaksi hanketta olisi päätynyt saman tunnetun liikemiehen taustaryhmälle.

Yksi hankkeista, eli Toppelundin rantaan kaavailtu Toppelund Fokka, jäi jaoston kokouksessa pöydälle.

Pöytäämistä ehdottanut jaoston jäsen Juri Aaltonen (sd.) sanoi aiemmin Länsiväylälle toivovansa, että ravintoloitsijan valinnassa painoa pitäisi antaa Rantaraitin ravintolatarjonnan monipuolisuudelle.

Hänen mukaansa ei ole hyvästä, jos ravintoloiden omistus keskittyy liiaksi.

– Espoolla pitäisi olla rohkeutta antaa jollekin paikalliselle ja pienellekin toimijalle mahdollisuus suunnitella tällaista hanketta. Ei ole hyvä, jos rantaraitin ravintolat keskittyvät liiaksi yhdelle taustaryhmälle.

Toppelund Fokan taustalla on on Tuomo Vähätiiton, Karri Kivelän ja Mikko J. Salmisen perustettava yhtiö.

Vähätiitto on mukana myös Soukanrantaan Rantaraitin varteen suunnitellussa Klobbenin Loisto -ravintolahankkeessa. Sen toteuttajaksi elinkeino- ja kilpailukykyjaosto valitsi marraskuun alun kokouksessaan KF Restaurants Oy:n. Juri Aaltonen olisi halunnut pöydätä tämänkin esityksen. Päätös tehtiin kuitenkin äänin 4–4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Mikäli nyt pöydälle laitettu Toppelundin hanke menisi Vähätiitolle ja hänen kumppaneilleen, olisi se jo kolmas hänen hanke Rantaraitilla.

KF Restaurants Oy tunnetaan raitilla jo sijaitsevasta Nokkalan Majakka -ravintolasta.

Espoon kaupungin tonttipäällikkö Hilkka Julkunen kertoo Länsiväylälle, että virkamiesvalmistelussa ravintolatoimijoiden hakemuksia käytiin läpi niiden sisällön pohjalta. Kullekin paikalle etsittiin kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti parasta ehdokasta.

Julkunen ei ota kantaa ravintolatoiminnan mahdolliseen keskittymiseen. Hän sanoo, että elinkeinopoliittisten arvioiden tekeminen kuuluu elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen toimivaltaan.

– Se käsittelyhän on parhaillaan vireillä, Julkunen viittaa hankkeen pöydälle panoon.

Toppelundin ravintolaa on vastustettu myös sillä perusteella, että tontti olisi saatu testamenttilahjoituksena, jonka ehto kieltäisi ravintolatoiminnan.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Länsiväylän näkemästä kauppakirjasta käy ilmi, että tontti on myyty Espoolle 1980 reilulla 7 miljoonalla markalla.

Kauppaehdoissa todetaan, että "kaupunki sitoutuu käyttämään ostamiaan alueita vain virkistyskäyttöä palveleviin tarkoituksiin".

– Kahvila -ja ravintolatoimintojen lisäämisen alueelle, myös purjelautailijoiden tarpeet huomioiden, voidaan katsoa palvelevan juurikin alueen virkistyskäyttöä, Hilkka Julkunen arvioi.

Julkusen mukaan myös Toppelundin tontin viereiselle alueelle voisi kaavan perusteella rakentaa 400 neliön kahvilarakennuksen, mutta nyt esillä oleva tontti katsottiin sopivammaksi.

– Ravintola- ja kahvilahanke edellyttää tälle tontille asemakaavamuutoksen, Julkunen kertoo.

Ravintolahanke on herättänyt runsaasti keskustelua myös paikallisluonnon säilymisen kannalta.

Ravintolaa vastustaa joukko asukkaita ja poliitikkoja (LV 13.–14.11.). Vastustajiin kuuluva Heikki Syrjänen kertoi maanantaina aloitteesta, jossa päättäjiä kehotetaan ottamaan aikalisä hankkeessa. Samalla Syrjänen ehdottaa ravintolalle vaihtoehtoista paikkaa Mellsteninniemelle, jossa sen tieltä ei tarvitsi kaataa runsaasti puustoa.

– (Sillä) paikalla on sijainnut perimätiedon mukaan Sigurd Frosteruksen suunnittema ravintolarakennus, joka tuhoutui tulipalossa 1906. Sen jälkeen kohde on ollut täysin rakentamaton, ja ympäristö siinä on luonnonkaunis rantoineen, kallioineen sekä satamineen, Syrjänen kertoo.

– Yhtään merkittävää iso puuta ei tarvitse välttämättä kaataa ja alle jäisi tuo pusikoitunut alue.

Juri Aaltonen odottaa, että elinkeino- ja kilpailukykyjaosto saa lisää tietoa ravintolahankkeiden taustoista.

Jaoston seuraava kokous on 29. marraskuuta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut