Kuvat: Tältä näyttää nyt länsimetron jatkeen asemilla – jokaisella oma ilmeensä ja taideteoksensa
5
Finnoon metroasemalla on Leena Nion figuratiivinen teos "Haavekuvia” Teoksen kuvia yhdistää meriaihe. Yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta ja sen halutaan kestävän useita katselukertoja. Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Katso isompi kuvaKaitaan metroasemalla on Antti Tantun figuratiivinen ja graafinen teos ”Juurtuminen”. Teos on graafisesti tyylitelty juurien verkosto, joka kulkee lähes koko laiturialueen mitalla. Juurtuminen viittaa paikoilleen asettumiseen ja asuinympäristön muuttumiseen tutuksi. Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Katso isompi kuvaSoukan metroasemalla on Taneli Rautiaisen tilataideteos "Sfäärit". Teos koostuu neljästä elementistä, jotka sijoittuvat aseman eri osiin. Ne kuvaavat kallioleikkausta, pilviverhoja, tähdenlentoja ja tähtikuvioita. Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Katso isompi kuvaEspoonlahden asemalla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla” Teos on metrolaiturilla oleva ääni- ja valoteos. Teoksen valo ja ääni muuttuvat ja vaihtavat paikkaa ja muotoaan päivän aikana. Laiturihallin tummansinisen katon keskiosaan ilmestyy aika ajoin valokuvio, jonka liike herättää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon. Teokseen liittyy hyräilevä, hiljainen ihmisääni. Toteutuksessa Hans Rosenström on tehnyt yhteistyötä Martin Ehrencrona ja Philip & Schneiderin kanssa, jotka ovat säveltäneet teoksen äänimaisemat. Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Katso isompi kuvaKivenlahden asemalla on Kalle Mustosen veistos ”Kulkijat” Kivenlahti on metrolinjan pääteasema lännessä ja Kulkijat päätepisteen maamerkki. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Puinen ja lämmin teos on vastakohta aseman vaaleudelle. Asukkaat saavat ehdottaa nimikilpailuissa veistoksen hahmoille nimiä Länsimetron verkkosivuilla www.lansimetro.fi/nimikulkijoille/ Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Samaa ajatusta on nyt haluttu jatkaa metrojatkeella. Jokaisella viidellä asemalla on aseman arkkitehtuuriin sopiva teos. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta.
Lisäksi taiteella on koko aseman suunnitteluun liittyviä tehtäviä – se parantaa metrossa suunnistamista auttamalla matkustajaa erottamaan asemat toisistaan.
– Kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät metroa joka päivä. Metroasema on käyntikorttimme ulospäin ja tuo arkeen viihtyisyyttä. Taiteella on hyvin vahva rooli asemien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden tuojana”, kertoo tiedotteessa kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungilta.
Liikenteen Matinkylä-Kivenlahti -osuudella on määrä alkaa vuonna 2023. Tällä hetkellä asemilla ja metrolinjalla on käynnissä eri järjestelmien toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa.
Metrojatkeen rakentaminen on edennyt aikataulussa ja pysynyt kustannusarviossa.
Metroliikenne Matinkylään alkoi tasan neljä vuotta sitten 18. marraskuuta 2017, useita vuosia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.
Metrojatkeen taideteokset edustavat taiteen eri muotoja. Teoksen on myös istuttava aseman arkkitehtuuriin ja oltava helposti ylläpidettävä ja huollettava.
Teokset toteutettiin taiteilijoiden, arkkitehtien ja asemaurakoitsijoiden yhteistyönä osana asemien rakennusurakoita.
Teokset sijoittuvat pääosin asemalaiturille, jossa ne ovat nähtävillä myös metrojunasta. – Pidimme tärkeänä saada länsimetron kakkosvaiheen asemille taiteen eri muotoja ja etsimme kultakin taiteilijalta uudenlaisia avauksia. Samalla teokset edustavat kiinnostavalla tavalla tekijöidensä muuta tuotantoa. On hienoa, että taide haluttiin tuoda näin merkittäväksi osaksi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuutta”, toteaa Espoon modernin taiteen museon Emman museonjohtaja Pilvi Kalhama tiedotteessa.