Ammattikoulutus: Espoon kelloseppäkoulu voi joutua lopettamaan oppilaiden oton ensi vuonna, jos rahoituspohja ei varmistu.
Espoon Leppävaarassa toimivaa Suomen ainoaa kelloseppäkoulua uhkaa alasajo.
Koulun rehtorin toimea hoitava Simo Ylitalo sanoo, että koulun ensi vuoden budjetista puuttuu noin 300 000 euroa. Kouluun otetaan vuosittain 15 kelloseppä- ja 15 mikromekaanikko-opiskelijaa. Mikäli opetuksen rahoitusta ei saada varmistettua, on yhtenä vaihtoehtona se, että koulu ei ensi vuonna ottaisi lainkaan uusia oppilaita.
– Se tarkoittaisi syöksykierteen alkamista kelloseppäkoululle, sillä oppilasmäärän vähentyminen vähentäisi samalla myös valtionavustusta, Ylitalo sanoo.
Kelloseppäkoulu on yksityinen säätiöpohjalta toimiva ammatillinen oppilaitos. Ylitalon mukaan sen vuosibudjetti on noin 900 000 euroa.
Koulun toiminta perustuu pitkälti valtionavustuksiin. Viime vuosina budjettia on paikattu "syömällä säätiön pääomia" sekä säästämällä uusista investoinneista, Ylitalo sanoo.
– Valtionavustuksia on viime vuosina karsittu, eli olemme samassa tilanteessa kuin moni muu ammatillinen oppilaitos.
Moni oppilaitos on ratkonut rahoitusvajetta karsimalla lähiopetusta, mutta kelloseppäkoulussa tätä ei pidetä mahdollisena. Ylitalon mukaan talouden tasapainotus edellyttäisi nykyisen budjetin raameissa sitä, että koulu leikkaisi puolet lähiopetuksestaan. Se ei Ylitalon mukaan käy päinsä, sillä tulevia mikromekaanikkoja ja kelloseppiä ei voida opettaa etänä.
– Lähiopetuksesta pitäisi leikata 15 tuntia. Sellaiseen emme halua mennä.
Ylitalo sanoo, että koulun rahoitusongelmat ovat kasautuneet jo vuosien ajan, mutta tänä syksynä tilanne on muuttunut akuutiksi uhkaksi. Toimea hoitavan rehtorin on esitettävä säätiön johdolle tulevat toimenpide-ehdotukset vuoden loppuun mennessä.
Tämä tarkoittaa, että joulukuussa pitäisi päättää, alkaako koulun alasajo vai saadaanko puuttuva rahoitus järjestettyä.
Kelloseppäkoulusta valmistuneista noin 80 prosenttia työllistyy alan töihin Suomessa tai ulkomailla. Mikromekaanikot työllistyvät esimerkiksi korkean teknologian yrityksissä.
Ylitalon mukaan loput valmistuneet löytävät työtä alan ulkopuolelta.
– Koulun keskeyttämisprosentti on erittäin pieni. Vuosittain keskeyttäjiä on pari–kolme.
Lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta vastaava ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että kelloseppäkoulun valtionrahoitus on vielä auki. Ensi vuotta koskeva päätös tehdään loppuvuoden aikana samalla kun päätetään kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoituksesta.
Lempinen sanoo, ettei voi tässä vaiheessa ottaa kantaa rahoitusmääriin. Hän pitää koulun tilannetta harmillisena.
– Tiedämme, että kyseessä on korkeatasoinen ja kansainvälisesti arvostettu oppilaitos. Nykyinen rahoitustilanne on syntynyt monen vuoden aikana. Taustalla on viime vuosikymmenellä ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset.
Lempisen mukaan kelloseppäkoulutuksesta vastaavan säätiön kanssa on käyty keskustelua siitä, miten koulutuksen tulevaisuus voitaisiin turvata pitkällä aikavälillä. Ministeriöstä on ehdotettu, että koulutus voisi siirtyä jonkin suuremman koulutusjärjestäjän vastuulle, jolloin rahoitus voisi olla vankemmalla pohjalla.
– Ei ole kestävää, että koulutusta varten pitäisi tehdä jatkuvasti lisärahoitusratkaisuja, Lempinen sanoo.