Suomalaiset ostaisivat tällä hetkellä mieluiten1990- tai 2000 -luvulla rakennetun asunnon. Vähiten kiinnostavat 1970- ja 1980-luvuilla rakennetut talot, kertoo rakennusyhtiö JM Suomen teettämä Suomalaiset Asuntokaupoilla 2021 -kyselytutkimus.
Kyselyyn vastanneista tuhannesta 18–75 -vuotiaasta suomalaisesta lähes puolet (47 prosenttia) ilmoitti, että olisi valmis ostamaan 1990- tai 2000 -luvulla rakennetun asunnon. Lähes yhtä suosittuja (46 prosenttia) olivat 2010-luvulla rakennetut asunnot.
Vähiten kiinnostuneita oltiin 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista taloista. Sellaisen olisi valmis ostamaan vain 23 prosenttia vastaajista.
JM Suomen asuntomyynnin myyntipäällikkö Liisa Nuutinen sanoo tiedotteessa, että vähäisempi kiinnostus vanhempiin taloyhtiöihin on selitettävissä asuinkustannuksilla. Muun muassa hoitovastikkeet ovat näissä yleensä huomattavasti korkeammat kuin uudemmissa yhtiöissä.
– Myös mahdolliset suuret tulossa olevat yhtiöremontit vähentävät kiinnostusta vanhoja yhtiöitä kohtaan. Tulevien remonttien kustannuksia, jotka ovat edessä viiden tai kymmenen vuoden päästä, on yleensä vaikea tai jopa mahdoton arvioida ennakkoon. Kysynnän lasku ajaa väistämättä tilanteeseen, jossa vanhempien yhtiöiden hinnan kehitys ei pääse kasvamaan suhteessa uudiskohteisiin, toteaa Nuutinen tiedotteessa.
Kyselyn perusteella nuoret aikuiset haluavat uudempia asuntoja kuin hiukan varttuneemmat. Esimerkiksi 60 prosenttia 25–34 -vuotiaista haluaisi mieluiten 2010-luvulla rakennetun asunnon. Tämä on huomattavasti kaikkien vastaajien keskiarvoa suurempi osuus.
Tätä ikäryhmää kiinnostaa myös uuden asunnon ostaminen. Noin joka kolmas heistä haluaisi mieluiten uudiskohteen.
– Uudiskohteiden kysyntä jatkaa kasvuaan kaikilla alueilla, jotka sijaitsevat keskeisillä paikoilla hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä. Uusilta yhtiöiltä halutaan helposti muunneltavia asuntoja, runsaasti säilytystilaa ja työhuonetta tai tilaa työpisteelle, tietää Nuutinen.
Hänen mukaansa myös yhteiset tilat kiinnostavat ostajia. Niitä ovat esimerkiksi tilavat saunaosastot, talopesulat ja suuret kerhohuoneet, joissa voi olla esimerkiksi etätyöpisteitä.
Suomalainen haluaa kyselyn mukaan omistaa oman asuntonsa. Reippaasti yli puolet (67 prosenttia) oli sitä mieltä, että oman asunnon omistaminen on joko todella tärkeää tai melko tärkeää.
Tärkeimpänä asunnon omistaminen koetaan 25–34 -vuotiaiden vastaajien ryhmässä. Vastaavasti vähiten tärkeänä omistamisen näkivät 45–54 -vuotiaat.
– Asuntojen arvonnousu, ainakin suurissa kaupungeissa, on yleensä pitkällä aikavälillä nousujohteinen. Tuolloin se on vakaampi sijoitus yksityiselle kuin ehkä muut suuremman riskin sijoituskohteet, Nuutinen toteaa.
Hänen mukaansa omistusasuminen myös nähdään pitkällä tähtäimellä kannattavampana kuin esimerkiksi vuokra-asuminen, sillä omistusasunnossa iso osa asumiskustannuksista menee yleensä esimerkiksi asuntolainan lyhennyksiin.
– Lainaa lyhentämällä asuntoa maksetaan samalla itselle. Asunnon arvo realisoituu asunnon myynnin yhteydessä. Vuokra-asumisessa ei ole samaa hyötyä, Nuutinen toteaa.
Suomalaiset asuntokaupoilla -tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 14.–20.12.2020. Sen kohderyhmä oli 18–75 -vuotiaat suomalaiset. Vastaajia oli yhteensä 1 000.