Autismikirjon ihmisiä on Suomessa noin 55 000–65 000 eli enemmän kuin Kotkan kaupungissa on asukkaita, Autismiliiton suunnittelija Elina Havukainen kertoo.
– Heistä reilut 60 prosenttia on sellaisia, joiden voidaan sanoa olevan Asperger-piirteisiä, Havukainen lisää.
– Autismikirjo on hyvin yksilöllisesti ilmenevä. Se ei ole kasvatuksen tulosta, vaan synnynnäinen ominaisuus, Havukainen aloittaa.
Havukainen on saanut nähdä työssään vertais- ja kokemustoiminnassa, että autismikirjon ihmiset näkevät, kuulevat ja tuntevat ympäröivän maailman eri tavoin kuin muut.
Monesti autismikirjon ihmisillä on epätasainen kykyprofiili, Havukainen tietää.
– Hän voi olla lahjakas tietyllä osa-alueella, esimerkiksi vaikka kielissä tai matematiikassa.
Se on pienten poikien diagnoosi.
Eräs lääkäri
– Ja sitten esimerkiksi käsityöt eivät suju ollenkaan.
Autismikirjoa ilmentävän Asperger-ihmisen on keskimääräistä vaikeampaa ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja ilmaista omia tunteitaan.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vaikeutta muodostaa ystävyyssuhteita.
Yksi virheellinen ja yleistävä käsitys Asperger-ihmisistä on, että he eivät olisi yhtä kykeneväisiä empatiaan kuin muut, neurotyypilliset ihmiset, Havukainen sanoo.
– Asperger-ihmiset saattavat osoittaa empatiaa yleisesti totutusta poikkeavalla tavalla.
– Asperger-ihminen saattaa nähdä jonkun pyöräilijän kaatuvan ja hän ei riennäkään lohduttamaan, vaan hän selvittää ensimmäiseksi, että onko paikalle soitettu ambulanssia.
Asperger-ihminen voi toimia muiden mielestä korostuneen pragmaattisesti.
Eikä Asperger-ihmisiä voi todellakaan niputtaa yhteen muottiin, Havukainen painottaa.
– Jos on nähnyt yhden Asperger-ihmisen, on todellakin nähnyt vain yhden.
Asperger-ihmiset kokevat synnynnäisen ominaisuutensa eri tavoin.
– Kyllähän se aiheuttaa toimintakykyyn haasteita, mutta harvemmin olen kuullut Asperger-ihmisen haluavan olla joku muu.
Autismikirjolla olevan ihmisen aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta poikkeavaa.
Hän voi olla erityisen herkkä eri aistimuksille, kuten äänille, kosketukselle, eri hajuille ja mauille sekä valolle, väreille, lämpötiloille ja kivulle.
– Asperger-ihminen voi olla hyvin kiintynyt omiin aistikokemuksiinsa, siihen, että hän kokee äärimmäisen rikkaasti maailmaa.
Ymmärrys autismikirjosta lisääntyy koko ajan.
Edelleen tämän ominaisuuden suhteen on paljon vääriä oletuksia.
Havukainen on kuullut kerrottavan, että jopa lääkäri voi vastata Aspergerista kysyvälle töykeästi ja tietämättömästi.
– Ihminen, joka on havainnut itsessään autismikirjon piirteitä, on voinut kysyä asiasta joltain, joka on oikeasti ammattilainen. Ja olen kuullut, että tämä ammattilainen on voinut vastata, että ei sinulla voi olla Aspergeria, koska se on pienten poikien diagnoosi.
Tiedon määrä autismikirjosta lisääntyy jatkuvasti ja se näkyy myös tautiluokituksen kehittymisenä, Havukainen kertoo.
– Autismiin liittyvässä diagnoosimuutoksessa ICD-10-tautiluokitus korvautuu ICD-11-luokituksella.
– Sitten erillisten diagnoosien, kuten esimerkiksi autismin, Aspergerin oireyhtymän ja epätyypillisen autismin tilalla käytetään diagnoosia autismikirjon häiriö.
Autismiin liittyvät piirteet tai oireet ovat melko lailla yhteisiä koko kirjolle, Havukainen huomauttaa.
– Autismi on autismia, vaikka se ilmeneekin yksilöllisesti. Tähän myös tuleva muutos autismikirjon diagnosoinnissa pureutuu.
Kun Aspergerista tai ylipäätään autismikirjosta on saatu lisää tietoa, on huomattu, että se ei ole niin harvinaista tytöillä ja naisilla kuin aikaisemmin oli luultu.
Kolmea Asperger-miestä kohti on yksi Asperger-nainen, Havukainen tietää nykykäsityksestä.
Autismikirjossa oleville naisille ja tytöille saattaa olla tyypillistä, että viitteet autismikirjoon voivat olla vaikeasti tunnistettavissa.
– Osa autismikirjon piirteistä voi jäädä niin sanotusti piiloon, kun henkilö opettelee esimerkiksi roolin sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kompensoi vaikka älykkyydellä tai muulla taidolla niitä omia sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä vaikeuksia.
– Ja yleensä vielä sosiaalinen ympäristö kannustaa tätä eli ihminen saa hyvää palautetta toimiessaan näin.
Kyseessä on kuitenkin ihmisen ominaisuus, joka ei noin vain katoa.
– Olen nähnyt aika paljon nelikymppisiä naisia, jotka hakeutuvat työuupumuksen takia sairauslomalle. Sitten he miettivät omaa elämäänsä ja piirteitään. Sitten joku voi huomata, että taustalla on autismikirjon häiriö.
Asperger-ihminen on voinut siis jo lapsena oppia todella taitavaksi sosiaalisissa tilanteissa.
Samaan aikaan sosiaaliset tilanteet saattavat kuormittaa häntä tavanomaista enemmän, Autismiliiton suunnittelija sanoo.
Monilla Asperger-ihmisillä on erityisiä mielenkiinnon kohteita varsin varhaisesta iästä lähtien.
Nämä kohteet voivat olla luonteeltaan pysyviä tai vaihdella ajan kuluessa.
Mielenkiinnon kohteet voivat liittyä esimerkiksi taiteeseen, musiikkiin, tietokoneisiin, liikennevälineisiin ja moniin muihin.
Havukaisella on esimerkki siitä, miten Asperger-ihmiselle tyypillinen mielenkiinnon kohde voi nostaa autismikirjon laajempaankin tietoisuuteen.
Hän puhuu Piilaaksosta. Kyseessä on Yhdysvaltojen Kalifornian osavaltiossa sijaitsevan San Franciscon eteläpuolisen rannikon alueen keskittymä, joka käsittää useita puolijohdeteollisuuden yrityksiä eli "piisirujen" kehittäjiä ja valmistajia.
– Alueella mietittiin, että onko olemassa jokin ympäristötekijä, joka voisi aiheuttaa autismikirjon piirteitä, koska sitä ilmeni suhteellisesti niin paljon.
Lopulta selvisi, että uuden teknologian osaajien joukossa vain oli poikkeuksellisen paljon sellaisia ihmisiä, joilla esiintyi autismikirjoa.
– Ja kun he saivat lapsia, alkoi autismikirjoa esiintyä enemmän.
Autismikirjon piirteet ovat jossain määrin periytyviä.
– Tutkimusten mukaan lapsella on todennäköisemmin Asperger, jos hänen vanhemmallaankin on joko autismikirjon diagnoosi tai siihen liittyviä piirteitä.
Elina Havukainen sanoo olevansa ennen kaikkea onnellinen, kun hän on saanut työkseen tutustua Asperger-ihmisiin.
– He todellakin näkevät asioita laatikon ulkopuolelta.