Hyvinvointialue: Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja pelkää, että rahat eivät riitä pelastajille.
Pelastuslaitoksen asiakkaan näkökulmasta juuri mikään ei muutu, mutta pinnan alla on paljon epävarmuutta ja isoja huolia.
Suurin piirtein näin kuvaa hyvinvointialueen tuomia muutoksia Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki.
Kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue vuoden 2023 alussa aloittaa, sen vastuulle siirtyy myös pelastustoimen järjestäminen.
Kymmenen kunnan alueella toimivan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen taloudelliset ja hallinnolliset siteet Espooseen ja alueen muihin kuntiin katkeavat. Paloautojen kyljessä lukee edelleen LUP, mutta laitoksen rahat tulevat jatkossa valtiolta.
Isoimpana ongelmana Ihamäki pitää rahoitusta. Jatkossa valtiovarainministeriö jakaa vuosittain kullekin hyvinvointialueelle rahasumman, joka on laskettu tiettyjen kertoimien mukaan erikseen sosiaali- ja terveystoimelle ja pelastustoimelle. Raha annetaan hyvinvointialueille yleiskatteellisena eli yhtenä summana. Hyvinvointialueiden aluevaltuustot – jotka valitaan ensimmäistä kertaa tammikuussa – jakavat summan omalla alueellaan.
Miten käy tässä jaossa pelastustoimen, jonka kulut ovat murto-osa sosiaali- ja terveystoimen kuluista?
Montako vuotta menee, että saamme ulosmitattua hyödyn?"
– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen budjetti on noin kaksi miljardia euroa. Pelastustoimen kulut ensihoito mukaan luettuna ovat siitä noin 50 miljoonaa. Kun sote-sektori tunnetusti kasvaa voimakkaasti, tuleeko aluevaltuutetuille paine siirtää rahoja sinne pelastustoimelta, Ihamäki pohtii.
Pelastusjohtaja on huolissaan myös hallintokulujen kasvamisesta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on toiminut 16 vuotta. Sinä aikana pelastustoimen budjetti on pysynyt maltillisena ja joidenkin kuntien osalta kulut ovat jopa laskeneet.
Ihamäki on silminnähden ylpeä kustannuskehityksestä, mutta ihmettelee, miten sama temppu toistetaan hyvinvointialueilla.
– Länsi-Uudellamaalla hallinnon yhdistämisestä saatiin säästöjä. Hyvinvointialueita varten rakennetaan kuitenkin kokonaan uusi hallintoporras. Se tulee maksamaan enemmän. Montako vuotta menee, että saamme ulosmitattua hyödyn? Käykö niin, että Oy Suomi AB:n näkökulmasta hyvinvointialueet kääntyvät plussalle vasta 30-luvulla, Ihamäki kysyy.
Rahoitukseen liittyy oleellisesti myös pelastuslaitosten strateginen johtaminen, joka siirtyy sisäministeriölle.
– Sisäministeriön pelastusosasto on pieni ja nyt heille siirtyy rahoituksen kannalta tärkeä strateginen johtaminen. Riittävätkö heidän voimavaransa siihen? Toisin kuin poliisin, joka valittaa vuosittain mediassa rahapulaansa, pelastustoimen ei ole tarvinnut pitää ääntä siitä, että rahat eivät riitä peruspalveluihin. Onko meillä edessä sama tulevaisuus kuin poliisilla, Ihamäki kysyy.
Rahaa pelastuslaitos tarvitsee, sillä väkimäärä läntisellä Uudellamaalla kasvaa. Se tarkoittaa uusia paloasemia ja uusia pelastushenkilöstön virkoja.
Rakenteilla tai alkamassa ovat Espoossa Otaniemen uusi paloasema sekä Espoonlahden paloaseman siirtäminen Kivenlahden vesitornin juureen ja Niittykummun paloaseman siirtäminen Matinkylään Mattlidenin koulukeskusta vastapäätä olevalle tontille.
Lähivuosina paloasemia on suunnitteilla muun muassa Kirkkonummen Masalaan, Vihdin kirkonkylään ja Lohjan Ventelään, ehkä myös Siuntioon, Inkooseen ja Veikkolaan. Lisäksi osa nykyisistä paloasemista odottaa peruskorjauksia.
Kuka paloasemat rakentaa, on kuitenkin epäselvää. Tähän saakka pelastuslaitos on ollut vuokralla kuntien rakennuttamilla paloasemilla.
Ihamäki ei innostu siitä, että pelastuslaitokset ryhtyisivät rakennuttajiksi.
– Se ei ole meidän ydintoimintaamme. Mieluiten näkisin, että keskitymme jatkossakin pelastustoimeen ja ensihoitoon.
Ongelma on myös aikataulu, joka tulee vastaan varsinkin ict-järjestelmien uudistamisen ja yhtenäistämisen kanssa.
Länsiväylä kertoi aiemmin, että Länsi-Uudellamaalla on kymmeniä sote-tietojärjestelmiä ja yli 100 hallinnollista järjestelmää. Hallinnon tarvitsemat järjestelmät pitää rakentaa valmiiksi vuoden 2023 alkuun mennessä, sillä kunnat tarvitsevat nykyiset talous- ja hallintojärjestelmänsä.
Ihamäki pitää aikataulua isona riskinä.
– Aikataulu on niin tiukka, että ict-järjestelmiä ei pystytä hankkimaan avoimella kilpailutuksella, joka vie yleensä vie kuukausia. Ja kuka järjestelmät tekee, kun kaikki hyvinvointialueet tarvitsevat ne samaan aikaan? Ihan kiukuttelematta täytyy miettiä, että pystymmekö tekemään tämän tässä aikataulussa.
Ihamäki kummastelee myös valtion tulevaa kaksoisroolia pelastuslaitosten toiminnan valvojana ja toisaalta rahoittajana.
Pelastuslaitosten palvelutasoa – esimerkiksi sitä, että kiireelliset tehtävät hoidetaan säädetyssä ajassa – valvoo aluehallintovirasto avi. Jos pelastuslaitos ei täytä vaatimuksia, avi voi määrätä sille uhkasakon. Näin kävi taannoin esimerkiksi Helsingissä, ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksellakin laaditaan parhaillaan vastausta avin selvityspyyntöön toimintavalmiusajoista.
Jotta pelastuslaitos selviää vaatimuksistaan, se tarvitsee lisää rahaa – jonka myöntää valtio.
– Pelastuslaitoksen tulevat valtiolta, mikä käytännössä määrittää palvelutasoa. Yksi valtion virasto käytönnössä siis valvoo toisen tekemisiä, Ihamäki kummastelee.
Lue myös: