Muinaiset etunimet ovat tulleet Suomessa muotiin – Espoolainen kielentutkija kertoo, minkälaisia muutoksia nimet ovat kokeneet: "Englanninkielisen kulttuurin vaikutus näkyy myös etunimistössä"

Jaakko Raunamaan mukaan esikristilliseltä ajalta peräisin olevat nimet ovat nyt yleistymässä Suomessa. Jaakko Raunamaan kotialbumi

Jari Pietiläinen

Vanhat, jopa esikristilliseltä ajalta peräisin olevat etunimet ovat parhaillaan yleistymässä Suomessa.

Tällaisia etunimiä ovat muun muassa Toivo, Lempi ja Vilja. Esimerkiksi Toivo oli viime vuonna jo yhdeksänneksi yleisin poikien etunimi.

– Esikristilliset nimet olivat merkityksiltään valtaosin rauhanomaisia. Ne viittaavat esimerkiksi sellaisiin merkityksiin kuten toivo, nautinto ja runsaus, kertoo itämerensuomalaisia etunimiä ja niiden historiaa tutkinut espoolainen Jaakko Raunamaa.

Raunamaan väitöskirja tarkastettiin viime lauantaina Helsingin yliopistossa.

– Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, että monista muinaisista miesten nimistä on tullut suosittuja naisten nimiä. Hyvä esimerkki tästä on muun muassa Lempi, jota harva enää mieltää alkuperäiseksi miesten etunimeksi, Raunamaa kertoo.

Kristinuskon saapuminen pyyhki 1100-luvulta lähtien Suomessa aiemmin käytettyjä nimiä pois rankalla kädellä.

– Muutos nimistössä tapahtui vähitellen, mutta viimeistään 1400- ja 1500-luvuille tultaessa. Esikristilliset nimet olivat merkityksiltään valtaosin rauhanomaisia, mutta slaavien ja skandinaavien käyttämät esikristilliset nimet ovat luonteeltaan enemmän sotaisia, maskuliinisia ja valtaan liittyviä.

Yllättävää on se, että esikristillisistä naisten nimistä on hyvin vähän tietoa. Ainoa tällainen etunimi on Meluta, Raunamaa kertoo.

Raunamaa sai aineistoa tutkimalla muun muassa myöhäiskeskiajan veroluetteloita.

Monella suomalaisella on yhä käytössä sukunimi, joka pohjautuu esikristillisen ajan etunimeen. Näitä ovat esimerkiksi Toivonen, Lempinen ja Ihalainen.

Olipa aikakausi sitten mikä tahansa, henkilönnimet linkittyvät Raunamaan mukaan osaksi oman aikansa kulttuuri-ilmiöihin laajemminkin.

– Esimerkiksi 2000-luvulla englanninkielisen kulttuurin vaikutus näkyy myös etunimistössä. Käytännössä se merkitsee muun muassa sitä, että viime vuosina on annettu nimiä, jotka kuvitellaan helposti äännettäviksi englannin kielessä.

Olipa nimi sitten alkuperältään vanha tai uusi, nimipäiväkalenteri on viimeisen sadan vuoden aikana monipuolistunut vauhdilla.

– Valittavissa oleva nimien kirjo on nyt kieltämättä aiempaa laajempi. Enää ei tarvitse tyytyä vain Matteihin tai Liisoihin, Raunamaa sanoo.

Kuka?

Jaakko Raunamaa

Nimistöntutkija, väitteli tohtoriksi 20. marraskuuta.

Suomen kielen pro gradu -työ Kirkkonummen järvien ja lampien nimistä 2015.

34-vuotias, asuu Espoon Leppävaarassa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut