Onko sote-uudistuksen aikataulu liian tiukka? Espoon Saara Hyrkkö uskoo, että aikataulussa pysytään: "Virkahenkilöt paiskivat toden teolla töitä"

Sote-uudistus: Uuden hyvinvointialueen on valittava parhaat mallit.

Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö (vihr.) kuvaa itseään realistiseksi optimistiksi. Hän näkee, että sosiaali- ja terveystoimen kipukohdat eivät hyvinvointialueiden perustamisen myötä korjaannu yhdessä yössä, mutta mittava uudistus antaa työkaluja toimia uudella tavalla ja etsiä toimivimmat vaihtoehdot.

– Uskon, että uudistuksessa pysytään aikataulussa. Virkahenkilöt paiskivat toden teolla töitä, mutta se ei ole salaisuus, että aikataulu on haastava, Hyrkkö sanoo.

Hyrkön mukaan on vaikea nimetä yhtä yksittäistä uhkaa. Yksi iso haaste on saada järjestelmät pelaamaan murrosvaiheessa.

– Tärkein asia – jossa on onnistuttava – on se, että henkilöstö saadaan sitoutettua mukaan. Henkilöstöllä pitää olla luottamusta siihen, mitä tehdään ja tieto siitä, mikä on oma paikka. Toiseksi niidenkin, jotka tekevät töitä ruohonjuuritasolla, pitää päästä kehittämään toimintaa.

Tulevalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on nykyisin erilaisia toimintakulttuureja ja niistä pitää pystyä valitsemaan parhaat.

Hyviä esimerkkejäkin on jo olemassa. Hyrkkö nostaa esiin terveysasemien tiimimallin sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhdistämisen.

– Liikkuva sairaala Liisa on myös hyvä esimerkki toiminnan tehostamisesta, koska se on vähentänyt päivystyskäyntien tarvetta.

– Myös nuorille suunnattu mielenterveys- ja päihdepoliklinikka Nupoli, matalan kynnyksen mielenterveyspiste Isossa Omenassa ja osassa kouluja toimiva Elämä edessä -toimintamalli ovat niitä, jotka kannattaa kopioida muuallekin.

Yksi pelonaihe on se, että kaikki hyvinvointialueen kunnat eivät saakaan edustajaansa vaaleilla valittavaan aluevaltuustoon.

– Jos tulen vaaleissa valituksi, suhtaudun työhön niin, että olen koko alueen ihmisten asialla. On tärkeää, että aluevaltuusto saa tietoa joka puolelta ja ihmiset kokevat, että heistä pidetään huolta.

– Myös se on tärkeää, että kuntien ja hyvinvointialueen rajapinnalla olevat asiat saadaan toimimaan, koska kunnillakin on edelleen vastuuta terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa.

Hyrkön mielestä palvelujen kehittämisessä pitää kuulla myös asiakasta. Sitä varten voitaisiin perustaa esimerkiksi asiakasraateja.

– Lasten ja nuorten kuuleminen on myös tärkeää. Siksi nuorilla pitäisi olla vahva edustus aluevaltuustossa.

Palveluista tiedottamiseen pitää Saara Hyrkön mukaan käyttää monenlaisia kanavia, koska ihmiset seuraavat erilaisia välineitä.

Sähköiset palvelut ovat jääneet julkisella sektorilla jälkeen. Hyvinvointialueen leveämmät hartiat antavat mahdollisuuden niiden kehittämiseen ja tämä työ pitääkin tehdä määrätietoisesti.

– Digiklinikka ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa asiointia, mutta se nopeuttaa ja täydentää palveluja. Näen aika paljon mahdollisuuksia myös liikkuvissa palveluissa. Jos terveysasema tai neuvola joutuu väistöön, voisiko palvelut korvata liikkuvilla palveluilla, Hyrkkö miettii.

Valtavalla järjestelmätason uudistuksella tavoitellaan säästöjä.

– Kriittistä on, onnistummeko ylläpitämään ihmisten toimintakykyä ja ennaltaehkäisemään raskasta hoitoa vaativia sairauksia.

Valtava haaste on myös työvoiman rekrytointi. Tilanteen parantamisen resepti koostuu Hyrkön mukaan monesta asiasta: Työoloja ja toimenkuvia pitää kehittää sellaisiksi, että työ koetaan mielekkääksi ja johdossa pitää olla asiansa osaava esihenkilö.

– Kaikki työkalut on oltava pöydällä, kun rekrytoinnin haasteita ratkotaan. Yksi keino on työperäinen maahanmuutto ja tulijoiden riittävä kielikoulutus.

Vihreät vaativat aluevaaliohjelmassaan lisää lääkäreitä. Yhtä terveyskeskuslääkäriä kohti saisi olla enintään 1 500 asukasta. Hyrkkö ei ole laskenut, mitä tämä tarkoittaisi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kannalta.

Hyrkkö myöntää, että palvelujen rahoitus on hyvinvointialueelle iso haaste. Kun väki vanhenee, palvelujen tarve kasvaa. Hyrkkö korostaa, että toiminnassa pitää nähdä 5–10 vuoden päähän, koska uudistamisen vaikutukset alkavat näkyä silloin taloudessakin.

– Ihmisten toimintakyvyn ylläpidosta pitää huolehtia hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyönä. Kaikille pitää jakaa tietoa siitä, miten on mahdollista elää terveellistä ja hyvää elämää. Liikunta- ja kulttuuripalvelut – niiden saatavuus ja houkuttelevuus – liittyvät tähän kiinteästi. Myös mielenterveystaitojen opettaminen jo päiväkodeista lähtien on tärkeää, Hyrkkö linjaa.

Korona-aika on Saara Hyrkön mielestä osoittanut kouriintuntuvasti, mikä merkitys kulttuurilla on hyvinvointiin. Kansantaloudellisesta näkökulmasta katsottuna kulttuuri on tärkeä elinkeino.

Ihmisten palvelutarpeet kasvavat elämän viimeisinä vuosina. Hyrkön mielestä on kunnia-asia, että nämä vuodet ovat hyviä ja arvokkaita.

Julkinen sektori tarvitsee tulevaisuuden palveluiden toteuttamisen tueksi sekä yksityisiä palveluja että kolmatta sektoria. Tämä vaatii vahvaa hankintaosaamista ja valvontaa.

Tammikuun aluevaaleissa on kyse jokaisen kuntalaisen palveluista. Sote-lait on hyväksytty ja nyt kääritään hihat.

– Nyt ei päätetä jostain kaukaisesta hallinnosta vaan muun muassa siitä, millaiset neuvola-, terveyskeskus, kouluterveydenhuolto ja vanhustenpalvelut meillä on.

Kuka?

Saara Hyrkkö

Saara Hyrkkö valittiin Espoon kaupunginvaltuustoon 2013 ja kansanedustajaksi 2019.

Hän oli Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja viime valtuustokaudella ja nyt vastaavan hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan puheenjohtaja.

Hyrkkö on muun muassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja lakivaliokunnan jäsen syyskuusta 2020 alkaen.

Hyrkkö asuu perheineen Tapiolassa. Hän on puolitoistavuotiaan taaperon äiti. Perhe mökkeilee Kirkkonummella.

Hän harrastaa myös kulttuuria, ruuanlaittoa ja uintia.

Koulutukseltaan Saara Hyrkkö on diplomi-insinööri ja taustaltaan partiolainen. Hän on syntyisin Helsingistä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut