Sepänpaja Pohjois-Espoossa tarjoaa nyt huikean matkan armoon ja armottomuuteen – kirpputorilöytö, maailmankuulu kappeli Vatikaanissa sekä oman mummon puheet maailmanlopusta inspiroivat Jouko Ollikaisen uutta näyttelyä
2
Sikstuksen kappelista tutut hahmot ovat saaneet Jouko Ollikaisen teoksissa uudenlaisen tulkinnan. Jouko Ollikainen
Katso isompi kuvaItkeviä Marioita viime kesän näyttelystä. Anneli Tuominen-Halomo
Anneli Tuominen-Halomo
– Taiteen tekeminen on minulle päivittäin toteuttamani intohimo, jonka kautta hahmotan ympäröivää maailmaa ja olemassa oloani, espoolainen graafinen suunnittelija, kuvittaja ja taiteilija Jouko Ollikainen sanoo.
Viime kesänä hän järjesti kotipihallaan olevassa 100-vuotiaassa sepän pajassa huikean suosion saaneen retrospektiivisen taidenäyttelyn.
Nyt pajassa on nähtävillä uusia teoksia ARMO – heijastuksia kadulta ja Sikstuksen kappelista -näyttelyssä.
Taiteilija on tehnyt omia tulkintojaan Sikstuksen kappelin teoksista ja huono-osaisten potreteista.
Teokset on piirretty ja maalattu musteella, rasvaliidulla, valkoisella puukynällä ja akryylimaalilla.
Muistikuvat lapsuudesta ovat palanneet vahvoina Jouko Ollikaisen mieleen kun hän on tehnyt uuden näyttelynsä teoksia. Tähtikuviot oy
Uskonnolliset teemat ovat usein läsnä Ollikaisen teoksissa, koska hänellä on lestadiolainen tausta.
Hän on käsitellyt teoksissaan ja viime kesän näyttelyssäänkin teemoja Itkevä Maria ja Arjen Joosef.
– Pitää armahtaa itsensä ja katsoa uteliaana, mitä syntyy. Vaimoltani olen saanut eväitä oman jäljen hyväksymiseen, Jouko Ollikainen sanoi kesällä Länsiväylän haastattelussa.
Armo on askattuttanut taiteilijan mieltä viime aikoina. Kristilliset viittaukset ovat vahvasti läsnä myös uudessa näyttelyssä.
Viime kesänä taitelija tarttui vuosia sitten kirpputorilta pelastettuun kirjaan, jossa kerrottiin Sikstuksen kappelin restaurointityöstä ja maalausten palauttamisesta alkuperäiseen väriloistoon.
Jouko Ollikaisen maalaukset ovat ilmeikkäitä. Jouko Ollikainen
– En ole koskaan nähnyt kappelin maalauksia paikan päällä. Aiemmin olen kokenut Sikstuksen kappelin maalausten runsauden jotenkin uuvuttavaksi alkaa tarkemmin edes katsoa, taiteilija tunnustaa tiedotteessa.
Kirjan kautta hahmot ja ilmeet alkoivat kuitenkin nousta esiin. Ne toivat mieleen samaa lopunajan pauhua ja kauhua, joka on Ollikaiselle tuttu tunne lapsuudesta.
– Muistin jälleen, kuinka 1964 kesällä odottelimme lestadiolaisen mummumme kanssa maailmanloppua. Mummo oli innoissaan, että nyt se viimeinkin tulisi.
– Mummumme maalasi meille lapsille, kuinka helvetin tulet syttyisivät lähimetsäämme – sellaiset jollaisia emme edes osaisi kuvitella. Näkisimme, kuinka syntiä tehneet naapurit lentäisivät helvetin liekkeihin. Näin mielessäni heti millaisen piirroksen siitä piirtäisin illalla. Lapsuuden viattomuudessamme veikkasimme jo varmoja helvettiin menijöitä, Jouko Ollikainen muistelee.
Arjen Joosefeja viime kesän näyttelyssä sepän pajassa. Anneli Tuominen-Halomo
Käänteentekevä hetki oli se, kun Ollikainen maalasi vanhan puutarhapöydän kanteen tutumman osan Sikstuksen kappelin maalauksista – sen, jossa Aatamin ja Jumalan kädet koskettavat toisiaan.
– Edessäni oleva jäljennös maalauksesta sai koko Sikstuksen kappelin tuntumaan yllättäen läheisemmältä. Samalla maalauksen kauhut alkoivat tuntua yhtä viattomilta kuin mummoni lopunajan visiot.
Taiteilija löysi lisää hylättyjä pöydän kansia, lankkuja ja puulevyjä ja hän jatkoi hahmojen maalaamista.
– Jäljensin niitä armottomasti kuluneisiin pintoihin. Armo ja armottomuus alkoivat pyöriä ajatuksissani.
Jouko Ollikainen kotitalonsa pihalla Pohjois-Espoossa. Anneli Tuominen-Halomo
Katsellessaan kirjaa Sikstuksen kappelista, taiteilija kuvitteli, miten ihmiset katselisivat ylös luomiskertomusta. Toisille se olisi totta, toisille satua.
Samalla Ollikainen tajusi, että arjesta jää paljon asioita näkemättä.
– Mieleeni tulivat asunnottomat, pakolaiset ja kaikki ne, jotka ovat epäonnistuneet tai kohdanneet suuren tragedian.
– Sain ajatuksen ARMO-näyttelystä, jossa olisi heijastuksia Sikstuksen kappelista ja kadun varjoiselta puolelta. Pyydämme armoa, mutta olemmeko itse sitä valmiita antamaan?
ARMO-näyttely on avoinna 4.12.2021–30.1.2022 Röylän 100-vuotiaassa sepänpajassa, Luukintie 4. Avoinna tiistaista perjantaihin kello 16–19 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12–19.
Taiteilija kehottaa pukeutumaan lämpimästi, sillä pajassa saattaa olla armottoman kylmää.