Espoo haluaa metrovarteen arvoalueen, jonka tornitaloista siintää meri, vastassa ovat punasotka, mustakurkku-uikku ja jopa 4 000 lokkia – kaavaa on väännetty vuosia, eikä yksimielisyyttä näy vieläkään

Lintukosteikkoa voimalan edustalta kuvattuna. Vastarannalle on määrä nousta lähivuosina korkeiden tornitalojen metrokeskus. Minna Airamaa
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Länsimetron jatkeen varrelle sijoittuva Finnoo on Espoon suurin uusi kaupunginosa, jossa voi tulevaisuudessa olla jopa 17 000 asukasta.

Kaupunki on markkinoinut meren tuntumassa sijaitsevaa laajaa aluetta näyttävästi. Asukkaita on houkuteltu muun muassa satamalla ja rantabulevardeilla kahviloineen, tekosaartakin on väläytelty. Liikenne hoituu metrolla, 20-kerroksisten tornitalojen ikkunoista aukeaa meri ja Espoon saaristo.

Alueen keskuksen, metroaseman ympärille kohoavan tornitalojen kaupunginosan suunnittelu junnaa kuitenkin paikoillaan.

Kipukohdaksi on muodostunut kansainvälisestikin arvokkaaksi luokiteltu Suomenojan lintukosteikko, jonka välittömään läheisyyteen noin 3 000 asukkaan metrokeskuksen on määrä nousta.

Korkein hallinto-oikeus kumosi viime keväänä metrokeskuksen kaavan, koska siinä ei turvattu riittävästi arvokasta lintukosteikkoa. Päätös oli takaisku Espoolle, sillä se viivästyttää keskuksen rakentamista.

Nyt kaavaan on tehty korkeimman hallinto-oikeuden edellyttämiä muutoksia ja se on uudella kierroksella Espoon päätöksenteossa.

Syntyykö lokkien ja uusien asukkaiden välille konflikteja?"

Lue myös: Lintukosteikon riittämätön suojaaminen käy kalliiksi Espoolle: uuden merellisen kaupunginosan keskusta viivästyy ja metrosta astutaan Finnoossa aluksi rakentamattomalle pellolle

Onko lintujen ja kosteikon tulevaisuus nyt turvattu? Ei, jos kysytään kaavasta aiemmin valittaneelta lintuyhdistys Tringalta. Yhdistys jätti jo aiemmin syksyllä yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa kriittisen mielipiteen kaavasta. ´

Tringa näkee uudessakin versiossa ongelmia. Vaikka lintukosteikkoa suojaavat toimenpiteet on nyt merkitty kaavaan – jolloin ne ovat juridisesti velvoittavia – massiivinen rakentaminen ja sen mukanaan tuomat tuhannet asukkaat uhkaavat yhdistyksen mukaan edelleen lintuja.

– Keskeinen ongelma on se, että lintualtaan länsipuolen korttelit ovat liian lähellä kosteikkoa ja niiden rakentaminen on liian massiivista. Lisäksi kasvavat asukasmäärät lisäävät painetta kosteikon ja sen suojavyöhykkeen virkistyskäyttöön, sanoo Tringan suojelusihteeri Juho Leppänen.

Uhattuna on myös Uudenmaan suurimman naurulokkiyhdyskunnan olemassaolo. Se voisi olla kohtalokasta koko kosteikolle.

– Lokkeja on joinakin vuosina laskettu jopa 4 000, ja vähintäänkin voidaan puhua tuhansista. Lokkiyhdyskunnat ovat tunnetusti hyvin äänekkäitä ja näkyviä. Syntyykö lokkien ja uusien asukkaiden välille konflikteja, Leppänen pohtii.

Konfliktit voisivat pahimmillaan johtaa siihen, että lokkeja ryhdyttäisiin karkottamaan. Juuri lokkien olemassaolo on kuitenkin tärkeää koko kosteikolle.

– Lokit puolustavat pesiään hyvin kärkkäästi, jolloin muut linnut voivat pesiä lokkien suojassa. Kosteikolla viihtyvät muun muassa äärimmäisen uhanalainen punasotka ja mustakurkku-uikku, Leppänen huomauttaa.

Lintujen ja ihmisten yhteiselon onnistumisesta Finnoossa on kannettu huolta vuosien ajan. Kaavaa varten on muun muassa selvitetty vesilintujen lentosuuntia, jotta vältyttäisiin törmäyksiltä korkeiden talojen lasipintoihin. Törmäysriskin vuoksi kaavassa on myös annettu erillismääräyksiä lasipinnoista.

Myös suojelumääräykset, suojavyöhykkeen leveys ja läheisimpien rakennusten kerrosluku ovat olleet esillä poliittisessa käsittelyssä.

– Samoja asioita on palloteltu ainakin vuodesta 2017. Sinänsä prosessi ei ole poikkeuksellinen. Sekä kaupunkien että talouden kovat kasvupaineet tuntuvat jatkuvasti joutuvan vastakkain luontoarvojen kanssa, Leppänen sanoo.

Finnoon tapausta mutkistaa Leppäsen mukaan se, että lintukosteikko ei ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltu, eikä se myöskään ole Natura-aluetta.

– Jos kosteikko olisi suojeltu tai sillä olisi Natura-status, kaavoituksen reunaehdot olisivat selkeämmät. Nyt linjauksia on täytynyt hakea tuomioistuimelta.

Aikooko Tringa valittaa uudestakin kaavasta, jos sen toiveita ei huomioida?

– On ehkä liian aikaista arvioida sitä. Meidän näkökulmasta suojavyöhyke on kuitenkin edelleen liian kapea ja ainakin lähimmän kahden korttelin rakennusmassoja pitäisi pienentää. Mielenkiinnolla odotamme, miten kaavan käsittely etenee ja millaisia lausuntoja viranomaiset, kuten ely-keskus, siitä antavat, Leppänen vastaa.

Lue myös:

Finnoon keskeinen kaava kaatui lintukosteikkoon – rakennusliikkeet luottavat silti alueen kehitykseen

"Saimme enemmän neliöitä samalla rahalla" – Nuoripari osti ensiasunnon Finnoon uudelta alueelta

Lintukosteikon riittämätön suojaaminen käy kalliiksi Espoolle: uuden merellisen kaupunginosan keskusta viivästyy ja metrosta astutaan Finnoossa aluksi rakentamattomalle pellolle

Arvokasta lintukosteikkoa ei huomioitu riittävästi: Korkein hallinto-oikeus kumosi Finnoon tulevan kaupunkikeskuksen kaavan

Korkealle kohoavan Finnoon kaava hyväksyttiin − Mitenkähän yhteiselo tuhansien kirkuvien naurulokkien kanssa sujuu?

Finnoon merikaupunginosan kaava takaisin lautakuntaan Espoossa –  Kaupunginhallitus: Käsittely uusittava, jotta valitusmahdollisuus poistuu

Voimalaitoksen naapuriin 14 tornitalon metsä – Finnoon kaava eteni

Kerroskorkeus hiertää Finnoon uuden merikaupunginosan kaavassa Espoossa

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut