Espoo haluaa metrovarteen arvoalueen, jonka tornitaloista siintää meri, vastassa ovat punasotka, mustakurkku-uikku ja jopa 4 000 lokkia – kaavaa on väännetty vuosia, eikä yksimielisyyttä näy vieläkään
7
Lintukosteikkoa voimalan edustalta kuvattuna. Vastarannalle on määrä nousta lähivuosina korkeiden tornitalojen metrokeskus. Minna Airamaa
Katso isompi kuvaTulevan metrokeskuksen ja lintukosteikon väliin jäisi suojavyöhyke. Minna Airamaa
Katso isompi kuvaTältä lintukosteikon länsiranta voi näyttää tulevaisuudessa. Havainnekuvassa Finnoon keskusta lintukosteikon suunnasta katsottuna. Aivan kosteikon reunaan tulevien rakennusten korkeus on uudessa kaavassa 4–6 kerrosta. Lisäksi talojen ja korttelin rajalle jäisi kapea puu- ja pensasvyöhyke. Cederqvist ja Jäntti Arkkitehdit Oy
Katso isompi kuvaHavainnekuvassa Finnoon metrokeskus ilmasta. Kosteikon reunaa näkyy kuvan oikeassa laidassa ja alhaalla. Cederqvist ja Jäntti Arkkitehdit Oy
Katso isompi kuvaHavainnekuva tulevasta metrokeskuksesta. Cederqvist & Jantti Arkkitehdit Oy/Espoon kaupunki
Katso isompi kuvaFinnoon lintukosteikolla viihtyy Uudenmaan suurin naurulokkien yhdyskunta. Enimmillään lokkeja on laskennoissa ollut noin 4 0000. Arkisto/Klaus Nurmi
Katso isompi kuvaHavainnekuva Finnoon keskuksesta. Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy. Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy.
Länsimetron jatkeen varrelle sijoittuva Finnoo on Espoon suurin uusi kaupunginosa, jossa voi tulevaisuudessa olla jopa 17 000 asukasta.
Kaupunki on markkinoinut meren tuntumassa sijaitsevaa laajaa aluetta näyttävästi. Asukkaita on houkuteltu muun muassa satamalla ja rantabulevardeilla kahviloineen, tekosaartakin on väläytelty. Liikenne hoituu metrolla, 20-kerroksisten tornitalojen ikkunoista aukeaa meri ja Espoon saaristo.
Alueen keskuksen, metroaseman ympärille kohoavan tornitalojen kaupunginosan suunnittelu junnaa kuitenkin paikoillaan.
Kipukohdaksi on muodostunut kansainvälisestikin arvokkaaksi luokiteltu Suomenojan lintukosteikko, jonka välittömään läheisyyteen noin 3 000 asukkaan metrokeskuksen on määrä nousta.
Korkein hallinto-oikeus kumosi viime keväänä metrokeskuksen kaavan, koska siinä ei turvattu riittävästi arvokasta lintukosteikkoa. Päätös oli takaisku Espoolle, sillä se viivästyttää keskuksen rakentamista.
Nyt kaavaan on tehty korkeimman hallinto-oikeuden edellyttämiä muutoksia ja se on uudella kierroksella Espoon päätöksenteossa.
Syntyykö lokkien ja uusien asukkaiden välille konflikteja?"
Onko lintujen ja kosteikon tulevaisuus nyt turvattu? Ei, jos kysytään kaavasta aiemmin valittaneelta lintuyhdistys Tringalta. Yhdistys jätti jo aiemmin syksyllä yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa kriittisen mielipiteen kaavasta. ´
Tringa näkee uudessakin versiossa ongelmia. Vaikka lintukosteikkoa suojaavat toimenpiteet on nyt merkitty kaavaan – jolloin ne ovat juridisesti velvoittavia – massiivinen rakentaminen ja sen mukanaan tuomat tuhannet asukkaat uhkaavat yhdistyksen mukaan edelleen lintuja.
– Keskeinen ongelma on se, että lintualtaan länsipuolen korttelit ovat liian lähellä kosteikkoa ja niiden rakentaminen on liian massiivista. Lisäksi kasvavat asukasmäärät lisäävät painetta kosteikon ja sen suojavyöhykkeen virkistyskäyttöön, sanoo Tringan suojelusihteeri Juho Leppänen.
Uhattuna on myös Uudenmaan suurimman naurulokkiyhdyskunnan olemassaolo. Se voisi olla kohtalokasta koko kosteikolle.
– Lokkeja on joinakin vuosina laskettu jopa 4 000, ja vähintäänkin voidaan puhua tuhansista. Lokkiyhdyskunnat ovat tunnetusti hyvin äänekkäitä ja näkyviä. Syntyykö lokkien ja uusien asukkaiden välille konflikteja, Leppänen pohtii.
Konfliktit voisivat pahimmillaan johtaa siihen, että lokkeja ryhdyttäisiin karkottamaan. Juuri lokkien olemassaolo on kuitenkin tärkeää koko kosteikolle.
– Lokit puolustavat pesiään hyvin kärkkäästi, jolloin muut linnut voivat pesiä lokkien suojassa. Kosteikolla viihtyvät muun muassa äärimmäisen uhanalainen punasotka ja mustakurkku-uikku, Leppänen huomauttaa.
Lintujen ja ihmisten yhteiselon onnistumisesta Finnoossa on kannettu huolta vuosien ajan. Kaavaa varten on muun muassa selvitetty vesilintujen lentosuuntia, jotta vältyttäisiin törmäyksiltä korkeiden talojen lasipintoihin. Törmäysriskin vuoksi kaavassa on myös annettu erillismääräyksiä lasipinnoista.
Myös suojelumääräykset, suojavyöhykkeen leveys ja läheisimpien rakennusten kerrosluku ovat olleet esillä poliittisessa käsittelyssä.
– Samoja asioita on palloteltu ainakin vuodesta 2017. Sinänsä prosessi ei ole poikkeuksellinen. Sekä kaupunkien että talouden kovat kasvupaineet tuntuvat jatkuvasti joutuvan vastakkain luontoarvojen kanssa, Leppänen sanoo.
Finnoon tapausta mutkistaa Leppäsen mukaan se, että lintukosteikko ei ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltu, eikä se myöskään ole Natura-aluetta.
– Jos kosteikko olisi suojeltu tai sillä olisi Natura-status, kaavoituksen reunaehdot olisivat selkeämmät. Nyt linjauksia on täytynyt hakea tuomioistuimelta.
Aikooko Tringa valittaa uudestakin kaavasta, jos sen toiveita ei huomioida?
– On ehkä liian aikaista arvioida sitä. Meidän näkökulmasta suojavyöhyke on kuitenkin edelleen liian kapea ja ainakin lähimmän kahden korttelin rakennusmassoja pitäisi pienentää. Mielenkiinnolla odotamme, miten kaavan käsittely etenee ja millaisia lausuntoja viranomaiset, kuten ely-keskus, siitä antavat, Leppänen vastaa.
7
