Vientituote: Tapiolassa alkunsa saanut glögikuohuviini on valloittanut etenkin ruotsalaisten sydämet. Täksi jouluksi lanseerattiin uusi maku.
Joulupäivää 2012 vietettiin Tapiolassa tunnelmallisissa merkeissä. Pitkä glögikausi oli jo takana, ja laseihin kaivattiin jo toisenlaista täytettä.
Anette Raunio päätti kokeilla, miltä glögitiiviste ja kuohuviini maistuvat. Perheenjäsenet hiukan naureskelivat idealle, mutta vaihtoehtoja selkeästi kaivattiin.
Viini-lehden asiantuntijat Juha Berglund ja Antti Rinta-Huumo innostuivat kehittämään eriskummallista juomaa. Tiiviste oli liian makea. Sokerit piti saada minimiin. Jouluhenkisiä mausteitakin juomasekoitus kaipasi.
Prosessin pitkäjänteisyydestä kertoo se, että ensimmäinen roseviinipohjainen juoma lanseerattiin vuonna 2015. Ja resepti oli järjestysnumeroltaan 12.
– Kuvittelimme jo kuudennen reseptin kohdalla, että olemme valmiita, Raunio naurahtaa.
Kylmän juoman valmistaminen haastaa enemmän kuin lämpimän. Monet ovat sitä yrittäneetkin, mutta se on jäänyt kokeiluksi. Pohjaviinillä pitäisi olla mahdollisimman neutraali ominaismaku.
Glöetin tuotteet valmistetaan Espanjassa. Valmistaminen tarkoittaa lähinnä sitä, että viinipohjaan lisätään mausteet ja sen jälkeen juoma hiilihapotetaan. Viinipohjia käytetään jo useita erilaisia: punaviiniä, valkoviiniä, roseeta.
Trendikästä oranssiviiniä muistuttava versio lanseerattiin tänä jouluna, ja se ehdittiin jo palkita arvostetussa kansainvälisessä kilpailussa.
– Jari Sarasvuo on todennut, että tuotteen on oltava riittävän tuttu ja vastustustakin on oltava. Tärkeintä, että jokaisella on siitä mielipide ja että se on helposti ymmärrettävä, Raunio sanoo ja toivoo oranssin viinin jopa ravistelevan perinteiseen tottunutta asiakasta.
Mediatutkimusta markkinoinnin näkökulmasta ammatikseen tehnyt Raunio tunsi kohderyhmien ajattelutavan. Kuluttajien mieli oli lähellä sydäntä.
– Punaisella on edelleen suurin kysyntä. Ruotsi on suurin markkinamme. Siellä on vahvat glögiperinteet, mutta he ovat tottuneet juomaan hyvin sokeripitoisia ja vahvoja glögejä perinteisesti.
Siitä huolimatta, tai ehkä juuri osin vähempien kalorien takia, Tapiolassa syntynyt tuoteidea valloitti trenditietoisten ruotsalaisten sydämet.
Länsinaapurit ovat glögikansaa, mutta he myös juovat tilastojen mukaan eniten kuohuviiniä asukasta kohti.
– Ruotsalaiset ovat myös innostuneita uutuuksista. Tyypillinen kuluttaja ostaa 3–5 pulloa juomaa illanistujaisiin.
Suomalaiset ovat Raunion mukaan varovaisempia.
Tapiolalainen pariskunta laittoi kasvonsa ja persoonansa peliin ja päätyi jopa televisioon haastateltavaksi jo ensimmäisillä messuilla. Elle Mat och Vin julkaisi jutun: Stoppa presserna, nu kommer bubbelglög. Ruotsalaiset riehaantuivat ja keksivät juomalle oman nimen: glubbel.
– Glögi tuli aikoinaan Ruotsista Suomeen. Nyt pikkuveli palautti juoman kuohuvana takaisin heille.
Menestyksen myötä Anette Raunio hyppäsi palkkatyöstään yrittäjäksi vuonna 2018.
Raunio kertoo kaihtavansa aviomiehensä kanssa riskejä. Siksi yritykselle haettiin kumppania, jolle myytiin pieni osuus ja jonka turvin investointiin yrityksen kasvuun.
Jakelukanavaosaaminen oli kumppanin tärkein ominaisuus. Juridiset yksityiskohdat ja paikallinen alkoholimainontaan liittyvä tuntemus oli tarpeen. Kumppanin vakavaraisuus painoi myös valinnassa. Monopolin kanssa kauppaa ei tehdä suoraan vaan maahantuojan kautta.
Nyt suomalaista keksintöä on myynnissä kaikissa 447 Systembolagetissa. Hyllyillä pysyminen edellyttää, että kauppa käy. Siitä saatu pisteytys ratkaisee.
– Saat mahdollisuuden näyttää, mutta tipahdat pois, jos tuote ei kiinnosta kuluttajia.
Alkon hyllyille pääsy edellyttää makuraadin hyväksyntää. Juoman fanit jakavat tietoa sosiaalisessa mediassa, mistä tuotetta löytyy. Anette Raunion tarjoiluvinkeistä ja kattauksista on tullut myös suosittuja.
– Kyse ei ole mistään hipstereiden jutusta.