Rakentaminen: Soukka sai uudisrakennuksen palaneen kartanon tilalle.
Soukanpohjan kartanon suojeltu pihapiiri herää tänä talvena eloon, kun Henttosten kolmilapsinen perhe muuttaa Ville Henttosen lapsuudenkodin paikalle rakenteilla olevaan uudisrakennukseen.
Paikalla sijainnut Soukanpohjan kartano tuhoutui tulipalossa jouluaatonaattona 2010.
– Uusi täyttää paikan hahmoltaan, mutta tyyli on moderni. Emme halunneet tehdä kopiota vanhasta.
Ville Henttonen on yksi kartanossa asuneen Merva Mikkolan lapsista. Hän muutti kartanosta omilleen Helsinkiin ylioppilaskirjoitustensa jälkeen vuonna 1993.
– On kiva, että tämä on omanlainen ja rakennus edustaa tätä aikaa vanhaa kunnioittaen, Henttonen pohtii.
Uudisrakennuksen ulkoseinät, yläpohja, alapohja, välipohja ja väliseinät on tehty CLT:stä eli ristiinliimatusta massiivipuusta. CLT on kotimaista kuusta, ja rakentamisessa on käytetty 125 000 kiloa puuta.
Maanrakennustyöt aloitettiin keväällä ja rungon pystytys tehtiin kesällä. Tällä hetkellä sisällä tehdään sähkö- ja putkitöitä.
– Alun perin ajatus oli rakentaa hirsitalo, mutta sitten tuttu arkkitehti suositteli CLT:tä. Kun teimme ensimmäisiä suunnitelmia, CLT oli melko uutta. Nyt muita CLT-taloja on noussut Soukkaankin, Henttonen kertoo.
Alun perin taloon ajateltiin asentaa lankkulattiat, mutta nyt lattiatkin on päätetty jättää CLT:lle, koska sen kaunista pintaa ei haluta peittää.
CLT:tä on kulunut 220 kuutiota.
– Tämä on hiilivarasto. On laskettu, että yksi kuutio sitoo 1 000 kiloa hiilidioksidia. Tämän pitäisi olla myös hyvä sisäilmaltaan.
Soukanpohjan kartano oli suojeltu ja uudisrakennuksen sulautumista kulttuurimaisemaan määrittelivät niin kaavamerkinnät kuin rakennuslupaehdotkin.
Talon on suunnitellut arkkitehti Juha Paananen.
– Olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, miten korkean tilan näkee heti sisään käydessä ja miten ikkunat on sijoiteltu niin, että ruokapöydän äärestä näkee ulos ikkunoista talon pitkittäissuunnassa, Henttonen sanoo.
Rakennuksen pohjapinta-ala on sama kuin vanhan, mutta vanhassa oli kolme kerrosta ja uudessa on kaksi, Henttonen kertoo.
Olohuone-keittiö on yhtä korkeaa tilaa, jossa huonekorkeus ulottuu 7,5 metriin.
– Vanhassa oli 450 neliötä, tässä on vähemmän, koska kerroksia on vain kaksi.
Ulkopinnalle tulee myöhemmin lautavuoraus.
Uudisrakennusta on odotettu Soukkaan ja rakennus on herättänyt paljon kiinnostusta alueen ihmisissä. Kommentteja on tullut niin sosiaalisessa mediassa kuin talon ohi kulkevilta lenkkeilijöiltäkin.
– Pelkäsin, mitä kaikkea sieltä voi tulla, mutta onneksi palaute on ollut positiivista.
Henttonen kertoo, että rakennusaika on ollut luonnollisesti vaativaa aikaa ja korona-aika on nostanut myös rakentamisen hintaa.
– Ajankohta rakentamiselle oli nyt kuitenkin meille oikea.
Perhe on muuttanut rakennusprojektin ajaksi Helsingistä Kaitaalle.
Historiallisen pihapiirin hopeapoppelit niitä samoja, joita Henttonen katseli lapsuudenkotinsa ikkunoista lapsena. Suurimman vuodelta 1889 olevan hopeapoppelin ympärysmitta on yli viisi metriä.
– Tämä on ollut hyvä ympäristö kasvaa ja on kivaa, että lapset pääsevät osin samoihin kouluihin, mitä itse olen käynyt.
