Kierrätysbetonin käyttäminen Espoonväylän ensimmäisen vaiheen urakassa on tuonut merkittäviä ympäristöetuja, arvioi betonituotteita valmistava Rudus.
Yhtiön mukaan sen valmistamaa Betoroc-kierrätysmursketta on käytetty väylän rakennustöissä noin 35 000 tonnia. VTT:n varmistamien laskelmien mukaan näin säästettiin hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin niitä aiheutuisi ajettaessa henkilöautolla kolme miljoonaa kilometriä.
Kierrätysbetonin käyttö on yksi keino, kun Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta 2030 mennessä.
Kierrätysbetoni lasketaan hiilinegatiiviseksi.
– Tavoitteen saavuttamisen kannalta on loistavaa, että voidaan todentaa myös hiilinegatiivisia materiaaleja. Espoon tavoite on haastava ja siksi hiilikädenjäljen arviointi on tärkeää kokonaisuuden kannalta, toteaa hankesuunnittelija Iina Kallio tiedotteessa.
Kallio toimii Espoon kaupunkitekniikan keskuksessa kiertotalouden ja kestävän kehityksen asiantuntijana.
Tuotepäällikkö Jussi Ukkola Rudukselta kertoo, että hiilinegatiivisuus perustuu betonin karbonatisaatioon, joka kiihtyy betonijätteen murskaamisen jälkeen. Murske pystyy sitomaan jopa puolet sementin valmistuksessa aiheutuneista hiilidioksidipäästöistä, joten se toimii hiilinieluna.
– Laskennan tulos on meidän kannaltamme erinomainen. Nyt pystymme todennetusti tukemaan asiakkaitamme, jotta he pääsevät päästötavoitteisiinsa.
Kierrätysmurskeella voidaan korvata luonnon sora- ja kalliomurskeita rakenteiden kantavissa ja jakavissa kerroksissa. Kierrätysmurske sopii myös erilaisiin täyttötöihin.
Rudus on teettänyt selvityksen Betoroc-murskeen hiilikädenjäljestä LCA Consulting Oy:llä. Tulosten mukaan Espoonväylän urakassa käytetyn murskeen hiilijalanjälki on -18,6 kiloa CO2-ekv/m3. Kalliomursketta käytettäessä vastaava luku olisi 6,1 kiloa CO2-ekv/m3.
VTT on verifioinut laskelmat.
Uuden Espoonväylän ensimmäisessä vaiheessa tietä rakennettiin 1,3 kilometriä Finnoonlaaksontien kohdalta pohjoiseen. Osuuden pohjoispäässä väylä liittyy Puolarmetsänkatuun, ja Puolarintie t-liittymänä uuteen Espoonväylään.
Espoonväylän myöhemmistä vaiheista ei ole vielä poliittista päätöstä. Väylän kaavailtu linjaus Espoon Keskuspuiston lävitse on herättänyt kovaa arvostelua.
Muun muassa Espoon ympäristöyhdistyksen aktiivit vastustavat Keskuspuiston kutistamista ja ovat halunneet viedä väylän kokonaan maan alle.
Toteutuipa väylän rakentaminen lopulta millä tavoin tahansa, kierrätysmateriaalinen käyttö tulee julkisissa rakennushankkeissa lisääntymään.
Hankesuunnittelija Iina Kallion mukaan rakennustyömailla on huomattava merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä
– Julkisiin rakennushankkeisiin käytetään Suomessa vuosittain noin seitsemän miljardia euroa, mikä on noin kolmannes kaikista julkisista hankinnoista, Kallio sanoo tiedotteessa.
Kallio korostaa päästöjen vähentämisessä yhteistyötä, muuten kehitys ei etene tarpeeksi nopeasti.
– Kaikki osapuolet voittavat, kun ratkaisuja haetaan yhdessä ja sidosryhmät sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen. Alalla on menossa kova kehitys, joten on välttämätöntä, että Espoo on myös tutkimusyhteistyössä mukana alan sidosryhmien kanssa.
Espoonväylän ensimmäistä vaihetta urakoineen GRK:n työpäällikkö Antti Partanen sanoo, että kierrätysmurskeella voidaan saavuttaa myös parempi kantavuus kuin vastaavanlaisilla murskeilla rakennettuna.
– Betorocin käyttö ei työmaalla juurikaan eroa verrattuna murskeen käyttöön. Yksi hyvä etu sillä kuitenkin on työmaankin kannalta: se on edullisempaa kuin luonnonkivimurskeet, Partanen toteaa tiedotteessa.