Julkisten tilojen sulkeutuminen ja yhteisöllisen tuen puute ovat heikentäneet yksinasuvien mielen hyvinvointia korona-aikana. Internetiin siirretyt tapahtumat eivät ole korvanneet aitoja kohtaamisia, selviää Yksinasuvien mielen hyvinvoinnin haastattelututkimuksesta.
Tutkimukseen osallistui 72 eri ikäistä suomalaista yksinasuvaa. Sen mukaan julkiset tilat, joissa ollaan muiden ihmisten ympäröimänä, lisäävät turvallisuuden tunnetta ja kokemusta yhteisöllisestä tuesta. Nämä kaikille avoimet tilat tukevat tiedotteen mukaan yksinasuvien mielen hyvinvointia monipuolisesti.
– Julkiset tilat, kuten kirjastot, kauppakeskukset ja museot, ovat etenkin yksinasuville tärkeitä, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden yhteisöllisyyteen paikassa, joka on kodin ja työn ulkopuolella, kertoo tiedotteessa THL:n erityisasiantuntija Nina Tamminen.
Koronapandemia aiheutti suosituksia rajoittaa sosiaalisia tapaamisia ja kotona pysymistä suositeltiin. Nämä suositukset saattoivat tiedotteen mukaan yhden hengen talouksissa asuvat eri asemaan verrattuna niihin, jotka asuvat jonkun kanssa.
– Koronan tuomien muutosten myötä yksinasuvat kaipasivat palveluja ja tiloja, joissa voi kohdata ihmisiä. Mahdollisuus viettää aikaa ravintoloissa ja kahviloissa olivat yleisimpiä toiveita haastateltujen kaikissa ikäryhmissä, Tamminen sanoo.
Viime vuoden virallisen tilaston mukaan 1,25 miljoonaa suomalaista asuu yksin. Kaikista asuntokunnista 45 prosenttia on yhden hengen talouksia. Eniten on kasvanut nuorten ja iäkkäiden yksinasujien määrä.
Vuonna 2019 toteutettiin kyselytutkimus, johon osallistui 884 yli 18-vuotiasta yksinasuvaa. Sen mukaan tiivis yhteydenpito läheisiin, luonnossa liikkuminen, kulttuuri- ja urheilutapahtumissa sekä hengellisissä tilaisuuksissa käyminen olivat merkityksellisiä yksinasuvien mielen hyvinvoinnin kannalta.
Viime vuoden virallisen tilaston mukaan 1,25 miljoonaa suomalaista asuu yksin. Kaikista asuntokunnista 45 prosenttia on yhden hengen talouksia. Eniten on kasvanut nuorten ja iäkkäiden yksinasujien määrä.
