Kuljettaja Micha Koistinen sai äskettäin tavallista juhlallisemman tehtävän. Hän toi 94 sankarivainajaa pikkuarkuissa Venäjältä Suomeen.
– Kaikki olivat siellä vapaaehtoisia. Se on tehtävä, josta ei voi kieltäytyä, Koistinen kertoo.
Koistinen toteaa, että Venäjän puolellakin on yllättävän iso kiinnostus sotahistoriaan.
– Tapasimme siellä kolme venäläistä etsijää. Heillä on aivan oikea tiedonjano, ja todella iso halu selvittää asioita, vihtiläinen Koistinen sanoo Luoteis-Uusimaa-lehden haastattelussa.
Viime vuonna ei koronatilanteen takia päästy ollenkaan Venäjälle.
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n puheenjohtajan Pertti Suomisen mukaan lupa etsittyjen vainajien hakemiseen saatiin tällä kertaa aiempaa korkeammalta taholta. Se tuli varapääministeriltä asti.
Tapasimme siellä kolme venäläistä etsijää.
Venäjälle mennessä täytyi olla korkeintaan 72 tuntia vanha koronatestitodistus. Pelkkä koronapassi ei riittänyt. Kaikkien piti käydä testissä ja esittää tulos rajalla sekä hotelliin kirjautuessa.
– Punavirkapukuinen karanteeniupseeri oli rajalla vastassa. Hän halusi covid-todistukset, ja ohjasi sitten eteenpäin, Micha Koistinen kuvailee.
Yrittäjä Heikki Lylylahti kertoo, että tarkoitus oli olla myös mahdollisimman vähän paikallisten kanssa tekemisissä.
– Meillä oli kyllä sellainen aikataulu, ettei olisi ollut aikaakaan. Matka kesti vajaat kaksi vuorokautta edestakaisine ajoineen, Koistinen jatkaa.
Matkaan mahtui niin vainajien arkuttaminen, tulliselvitys, muistotilaisuus kirkossa kuin pienten arkkujen autoon porukalla kantaminen Narvan marssin soidessa.
Sankarivainajat haettiin Viipurista. Heitä säilytettiin Viipurin luterilaisella kirkolla. Vainajat arkutettiin noutajien saapuessa, ja tulli sinetöi arkut kirkossa.
Vainajat löysi maastosta venäläisten etsintäryhmät. Aiemmin myös suomalaisia on ollut mukana etsinnöissä, mutta koronaviruksen takia yhteistyötä ei saa tehdä kovinkaan paljon.
Muun muassa napeista ja tuntolevyistä voi päätellä, että löydetty henkilö on suomalainen. Suomalaiset ovat myös kartoittaneet kattavasti paikkoja, jonne vainajia on jäänyt, tai jouduttu jättämään.
Pertti Suominen kertoo, että tällä kertaa venäläiset etsijät löysivät todella suuren määrän tuntolevyjä. Ilman tuntolevyjä vainajien tunnistamisprosentti jäisi paljon pienemmäksi.
Arkut tuotiin Meilahteen Puolustusvoimien luolastoon säilytykseen. Sieltä arkut menevät THL:n tutkimusosastolle lopullista tunnistamista varten.
Aiempina vuosina on oltu useammalla linja-autolla liikkeellä. Mukana oli nyt pieni ydinryhmä.
– Meitä oli kahdeksan: yhdistyksen hallituksen jäseniä, emeritus kenttäpiispa Hannu Niskanen ja vapaaehtoisia etsijöitä, Pertti Suominen kertoo.
Vihdin liikenteellä on pitkät perinteet Venäjän-matkoissa, aina 1990-luvulta alkaen. Pentti Lehtimäki, yksi omistajista, oli pitkään mukana sotavainajien vaalimisyhdistyksen toiminnassa. Siitä juontuu, että yritys on saanut kuljettaa sankarivainajia.
HL Lylylahti jatkaa nyt Vihdin Liikenteen lopettamaa tilausajo- ja liikennetoimintaa.
Tämän jutun julkaisi ensin Luoteis-Uusimaa-lehti.