Junioriurheilu: Espoolaisseuroissa toivotaan vanhemmilta malttia viedä lapsi erikoisharjoituksiin. Eniten olympiamitaleja voittaneet urheilijat ovat tehneet lopullisen lajivalinnan vasta 14–15-vuotiaina
Pärjätäkseen mahdollisella tulevalla urheilu-urallaan lapsen pitäisi liikkua monipuolisesti ja omatoimisesti. Nykytrendin mukaan moni erikoistuu omaan lajiinsa kuitenkin jo alle 10-vuotiaana.
Nuorten Leijonien päävalmentaja Antti Pennanen nosti äskettäin esiin huolensa nuorten jääkiekkoilijoiden loppuun palamisesta. Hänen mielestään omaehtoista liikkumista on liian vähän, ja lasten liikuntamäärät kaikkinensa ovat vähentyneet.
Seuratoimijoilla on yleisesti asiasta yhteneväinen näkemys: lapsen pitäisi liikkua monipuolisesti ohjatun liikunnan ulkopuolella.
Yksi haaste on, että monet vanhemmat kustantavat lapsilleen erikoisharjoitteita joukkuetoiminnan ulkopuolella.
Taitoluistelu on varhaisen erikoistumisen laji.
– Taitoluistelussa lajitaidot on opittava hyvin nuorena, maailmanhuipulla ollaan noin 15-vuotiaina. Luistelusta jäädään myös aikaisemmassa vaiheessa ’eläkkeelle’, Espoon Taitoluisteluklubin toiminnanjohtaja Henriikka Aihinen myöntää.
Eniten olympiamitaleja voittaneet urheilijat ovat tehneet lopullisen lajivalinnan vasta 14–15-vuotiaina. Poikkeuksen tekevät taitoluistelu ja voimistelu.
Tapiolan Voimistelijat on iso ja perinteinen seura, jossa on harrasteliikuntaa ja joukkuevoimistelun kilpatoimintaa.
Voimistelussa erikoistuminen jo nuorena on tietyllä tavalla pakko. Tapiolan Voimistelijoissa kannustetaan silti lapsia moninaiseen liikkumiseen.
– Kuinka ihanaa olisikaan, jos lapsi voisi harrastaa montaa lajia. Vastaan tulee usein raha, ei kenelläkään ole varaa maksaa useaa samanaikaista harrastusta, Tapiolan Voimistelijoiden toiminnanjohtaja Terhi Toivonen ynnää.
Toivonen on seurannut omien lastensa kautta myös jääkiekkoa.
– Ehkä vanhemmat ovat suurin haaste, toivonkin heille malttia kaukaloiden reunalle. Kyllä Suomessa mahdolliset huiput löydetään kaikissa lajeissa.
Jääkiekko on Kiekko-Espoon U11- ja U14-joukkueista vastaavan valmennuspäällikkön Toni Jokelan mukaan silti mainettaan parempi.
– Meillä painotetaan paljon lasten monipuolista harjoittelua. Pyrimme myös tuomaan lajiharjoittelun tueksi erilaisia lajeja liikkuvuuden ja kehonhallinnan lisäämiseksi. Meillä voi jääkiekon harrastamisen rinnalla pelata myös fudista tai harrastaa muita lajeja.
Harjoittelumäärät mahdollistavat sen, että lajivalintaa ei tarvitse tehdä liian aikaisin.
Valmennuspäällikön mielestä jääkiekossa on erikoistumisen osalta osalla lapsista liian kova kiire.
– Mekään emme voi kieltää, jos lapsi käy lisävalmennuksella joukkuetoiminnan ulkopuolella. Toivomme aidosti, että myös vanhemmat osaisivat kuunnella ja seurata lapsen jaksamista. Alle 13-vuotiaiden kanssa mekin vasta harjoittelemme harjoittelemaan, Jokela valistaa.
Kaikille lajeille on yhteistä, että valmentajat toivovat lasten ja nuorten elinikäistä liikkumista. Huipulle yltää vain harva.
Kansalliselle huipulle tai kansainvälisen terävimpään kärkeen haluava löytää aina tiensä parrasvaloihin. Tässä kilpailussa lopputuloksen ratkaisee lopulta yksilön motivaatio.
Tapiolan Hongan naisten koripallon päävalmentaja Niko Nyholm kaipaa kouluihin lisää liikuntaa ja liikuntaluokkia. Näin liikkumisen määrää saataisiin kasvatettua tasaisesti.
– Espoossa on vain Leppävaarassa ja Kauklahdessa muutamia liikuntaluokkia. Meillä pitäisi olla liikuntapainotteisia yläasteita, jotta urheilijat voisivat harjoitella aamuisin.
Valmentajan mielestä liikuntapainotteisissa yläasteissa saisi yleisvalmennusta ja lajikohtaisen harjoittelun lisäksi kokemuksia eri lajeista ja liikuntamuodoista.
– Jokaisen urheilijan pitäisi harrastaa pidempään useita lajeja ja liikkua arjessa enemmän, Nyholm tiivistää.