Kirjallisuus: Äänikirjat ovat nyt olennainen osa kirjallisuuden ystävien elämää. Ne irrottavat arjen rutiineista ja viihdyttävät työmatkalla. Keskimäärin suomalainen kuuntelee kaksi kirjaa kuukaudessa.
Vuosi 2021 on ollut äänikirjojen vuosi: kirjoja on kuunneltu enemmän kuin koskaan.
Suomessa digitaalinen äänikirjamarkkina on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut luultavasti nopeammin kuin missään muualla maailmassa.
– Äänikirjat ovat helppo tapa kuluttaa kirjallisuutta, koska melkein jokaisella on älypuhelin, BookBeatin Suomen liiketoiminnasta vastaava johtaja Sari Forsström sanoo.
BookBeat lanseerattiin Suomessa 2016 ja nyt sen osuus Suomen äänikirjamarkkinoista on arviolta 60 prosenttia. Viisi vuotta sitten maassa oli noin 10 000 asiakasta, jotka maksoivat äänikirjasisällöistä kuukausittain. Vuoden 2021 lopulla heitä oli arviolta 400 000.
Liki nollasta alkanut markkina käsittää nyt yli 7 prosenttia Suomen väestöstä.
Suomessa päästiin viidessä vuodessa siihen, mihin Ruotsissa tarvittiin 15 vuotta. Jo ennen koronapandemiaa alkanut kasvu näyttää jatkuvan.
Ensimmäisinä BookBeat-palveluun liittyivät sellaiset, jotka olivat jo tottuneita Spotifyn tai Netflixin käyttäjiä.
Forströmin mukaan monet sanovat, että olisi ihana lukea, mutta he eivät ehdi.
– Äänikirjat ovat tuoneet lisämahdollisuuden viihtyä kirjallisuuden parissa. Äänikirjojen kuuntelu on suosittu ajanviete etenkin työmatkoilla, mutta ihmiset kuuntelevat niitä myös lenkkeillessään, neuloessaan, marjoja poimiessaan tai ruokaa laittaessaan.
Äänikirjamarkkinoilla on Forsströmin mukaan vielä kasvunvaraa. Hän uskoo, että muutaman vuoden kuluttua 10 prosenttia suomalaisista kuuntelee äänikirjoja.
Forsström ei pidä äänikirjoja uhkana painetulle kirjallisuudelle. Päinvastoin. Äänikirjat ja e-kirjat ovat kasvava tapa kuluttaa kirjallisuutta.
– Painettujen kirjojen myynnin lasku alkoi ennen kuin äänikirjoja oli saatavilla, mutta tämä suunta on nyt tasaantunut. Äänikirjojen ansiosta kirjojen näkyvyys yhteiskunnassa on aiempaa suurempi. Ne ovat saaneet ihmiset kuuntelemaan, lukemaan, vinkkaamaan ja puhumaan kirjoista. Monelta kustantajalta kuulemme, että heidän painettujen kirjojensa myynti kasvaa myös.
Kuunnelluimpien äänikirjojen listaa hallitsevat suunnilleen samat kirjailijat kuin myydyimpien painettujen kirjojen listaa.
Top 5 -listan kuunnelluimmat kotimaiset kirjailijat ovat tänä vuonna olleet Enni Mustonen, Sinikka ja Tiina Nopola, Leena Lehtolainen, Ilkka Remes ja Pirjo Tuominen.
Vuoden kuunnelluimmat kirjailijat ovat Lucinda Riley, J. K. Rowling, Enni Mustonen, Sinikka ja Tiina Nopola ja Jo Nesbø.
– Äänikirjat pidentävät kirjan elinkaarta. Kun palvelun käyttäjä on valinnut kuunneltavakseen tietyn kirjailijan uutuuden, hän saattaa kuunnella kirjailijan kaikki äänikirjana saatavilla olevat teokset.
– Kustantajat miettivät myös jatkuvasti, mitkä vuosia sitten ilmestyneet kirjat tehdään äänikirjaksi. On ilahduttavaa, että 1990-luvun ja 2000-luvun alun hyvät sisällöt jatkavat elämää äänikirjapuolella, Forsström huomauttaa.
Äänikirjamarkkinoita hallitsivat alkuaikoina tietokirjat, mutta nyt pääpaino on selkeästi fiktiossa. Sitä on viimeisen 12 kuukauden aikana ollut 65 prosenttia kuunnelluista äänikirjoista.
Se, millaisesta lukijasta kuuntelijat pitävät, on Sari Forsströmin mukaan vahvasti makusidonnainen asia.
– Suomalaiselle maulle on tyypillistä se, että kirjaa pitää lukea kirjana eikä siihen saa eläytyä liian voimakkaasti. Siitäkään ei pidetä, jos lukija lukee liian monotonisesti.
Pandemian aikana yli 55-vuotiaiden BookBeat-käyttäjien määrä on kasvanut selkeästi.
Miesten suhteellinen osuus on kasvanut myös, mutta 25–44 -vuotiaat naiset ovat edelleen palvelun suurin käyttäjäryhmä.
– Ihmiset ovat väsyneitä ja kyllästyneitä koronauutisiin ja siksi he haluavat irtautua arjesta kuuntelemalla äänikirjoja. Kun matkustaa ei ole voinut, korona-aikana on kuunneltu paljon sellaisia kirjoja, joiden tapahtumat sijoittuvat ulkomaille, Sari Forsström kertoo.
Suomessa kuunnellaan suomeksi, sillä 93,6 prosenttia kuunnelluista äänikirjoista on suomeksi.
Yli puolet, 65 prosenttia, kuunnellusta kirjallisuudesta on fiktiota. Elämäkertojen ja tietokirjojen osuus oli 26 ja lastenkirjallisuuden 9 prosenttia.
Uutuuksilla on tärkeä rooli, mutta niiden kautta tutustutaan usein kirjailijoihin ja sarjoihin, jotka sitten kuunnellaan kokonaisuudessaan.
BookBeatin selvityksen mukaan suomalaiset kuuntelevat äänikirjoja keskimäärin 25 tuntia kuukaudessa.
Euroopan suurimmat äänikirjamarkkinat on Saksassa. Seuraavina tulevat Britannia, Ruotsi, Suomi, Tanska, Norja, Hollanti, Italia, Espanja ja Ranska.
Edit 16.12. klo 9.42: Äänikirjoja kuunnellaan keskimäärin kaksi kuukaudessa, eikä kaksi viikossa, kuten jutun ingressissä aluksi virheellisesti kerrottiin.