Jokaisella itseään kunnioittavalla kunnalla on jo ilmastotavoite, mutta Espoo menee vielä pidemmälle – "Espoon tavoite on hieno", kiittelee Sitran kestävyysratkaisuista vastaava johtaja

Luonto: Ilmastoasiat tunnetaan, mutta mikä on luontokadon tilanne?

Espoo hyväksyi alkusyksystä luonnonsuojelun toimenpideohjelman. Sen tavoitteena on muun muassa luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja kehittäminen.

Mitä tavoite käytännössä tarkoittaa, ja mikä sen merkitys on?

– Jokaisella itseään kunnioittavalla kunnalla ja yrityksellä on jo ilmastotavoite, mutta luontotavoitteet puuttuvat, avaa Sitran kestävyysratkaisuista vastaava johtaja Mari Pantsar.

Sitran tekemän selvityksen mukaan vain viidenneksellä kunnista on määritelty luontoon liittyviä eri tasoisia tavoitteita. Pantsar huomauttaa, että mitä aiemmin päätöksiä luontotavoitteiden suhteen tehdään, sitä hallitummin muutosta voi johtaa.

– Espoon tavoite on hieno, ja se tulee kaikille kaupungeille vastaan.

Kyse ei Pantsarin mukaan ole pienestä viherpiipertämisestä. Maailman talousfoorumin mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvaista monimuotoisesta luonnosta, ja kaikki välillisesti bruttokansantuotteesta.

Pantsar myöntää, että asia on vaikea jopa hänelle itselleenkin.

– Kuvittelen osaavani välillä asian, mutta kun puhun huippubiologien kanssa, huomaan, miten monimutkaisesta kokonaisuudesta on kyse.

Tyypillistä on, että ilmastomuutoksesta ja päästöistä sekä niiden vaikutuksista keskustellaan jo tottuneemmin kuin luontokadosta.

– Aina, kun tehdään jotakin, sillä on vaikutuksia luontoon. Negatiivisista vaikutuksista ei täysin päästä pois, mutta niitä pitää minimoida ja kompensoida.

Asiantuntijat käyttävät luontokadon yhteydessä termiä kokonaisheikentymättömyys.

– Kauhea sana, myöntää Mari Pantsar.

Käytännössä se tarkoittaa, että luontokatoa on pyrittävä pysäyttämään. Jos palasia, vaikkapa kosteikkoa, hävitetään rakentamisen alta, se on korvattava toisaalla vähintään samassa määrin.

Muutoksen keskellä olisi tärkeää, että arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat keskustelisivat luontoasiantuntijoiden ja biologien kanssa, Pantsar muistuttaa.

– Yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta on tehtävä läpileikkaavaa. Kun rakas lähiympäristö muuttuu, sitä on vaikea arvottaa.

Espoon haasteena on ollut kaupungin hajanaisuus. Pantsar kokeekin kaupungin tiivistämissuunnitelmat tärkeäksi Espoossa. Silti puiden ilmaa viilentävää ja puhdistavaa vaikutusta ei pidä hänestä unohtaa. Usein kaupunkeja suunnitellaan kuitenkin autoilun ehdoilla.

– Se tarkoittaa, että pitää olla teitä ja parkkipaikkoja, mutta ei ole järkevää, että ne valtaavat liikaa alaa.

Pantsar kertoo, että hänen luontosuhteensa on erittäin vahva. Nyt hän tekee työtä etänä, kotonaan Hollolassa, ja pyrkii viettämään tunnin päivässä metsässä.

– 10 metrin päässä alkaa metsä. Kuuntelen myös kirjaa tai työjuttuja ja kävelen.

Luontoasiantuntija:

”Keskeistä on kokonaiskuvan tunnistaminen”

Espoon kaupungin yleiskaavoituksen luontoasiantuntijan Joel Jalkasen väitöstutkimuksen mukaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää useiden erityyppisten ja toistensa lajistoa täydentävien elinympäristöjen säästämistä.

Jalkanen sanoo, että kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa tärkeimpiä mittaamisen välineitä ovat erilaiset luontoselvitykset. Niitä tehdään laajemmista kokonaisuuksista aina yksittäisten asuntokaavoitusten pienipiirteisten yksityiskohtien selvittämiseen.

Kaavoituksessa huomioidaan rutiininomaisesti luonnonsuojelualueet ja esimerkiksi liito-oravat yksittäisinä suojelukohteina. Tärkeintä on kuitenkin tunnistaa kokonaiskuva.

Jalkanen mainitsee myös lajitietokartan, eli sovelluksen, johon kaupunkilaiset voivat kerätä lajihavaintojaan ja josta tiedot siirtyvät lajitietokantaan.

– Sitä kautta saadaan datamassaa siitä, missä tietyt lajit esiintyvät ja minkälainen niiden elinympäristö on. Tämän tiedon avulla on helpompi tehdä isomman mittakaavan mallinnuksia ja tilannekatsauksia.

Espoon tilanne on Jalkasen kokemuksen perusteella hyvä.

– Tosi laajoja viheralueita löytyy vielä. Pohjois-Espoon laaja luontokokonaisuus on maakunnallisessa ja valtakunnallisessa mittakaavassa iso ja laadukas. Myös paikallisemman tason luontoverkostoja on säästynyt aika hyvin.

Jalkanen on sitä mieltä, että kaupungin sisällä on myönteinen henki. Tästä esimerkkinä on se, että Espoon ympäristönsuojelu kartoittaa eri luontotyyppejä ja metsäsuunnittelijat keräävät tietoa Espoon metsistä.

– Se on monimuotoisuuden kannalta tärkeää.

Muokattu 16.12.2021 klo 13.22: Espoon ympäristönsuojelu kartoittaa eri luontotyyppejä, ei Suomen ympäristökeskus, kuten jutussa aiemmin todettiin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut