Ruuhka: Metro uhkasi jäädä liian pieneksi jo 30-luvun taitteessa. HSL:n arvioiden mukaan näin ei käykään, sillä etätyö vähentää matkustajamääriä pysyvästi.
Vain muutama vuosi sitten tehtyjen ennusteiden mukaan länsimetron tulevaisuus näytti kurjalta: yhteensä yli kahden miljardin euron jättihanke uhkasi jäädä kasvaville matkustajamäärille liian pieneksi jo 30-luvun taitteessa.
Tuoreiden ennusteiden mukaan tältä uhkakuvalta kuitenkin vältytään. Metron liikennesuunnittelusta vastaava Helsingin seudun liikenne HSL on tutkinut koronan vaikutuksia joukkoliikenteeseen ja laatinut niiden pohjalta uusia ennusteita matkustajamääristä.
HSL:n tutkimuksen mukaan koronan aiheuttama etätyöbuumi jää pääkaupunkiseudulla osin pysyväksi. Kyseessä on iso liikkumistapojen muutos, joka vaikuttaa suoraan julkisen liikenteen matkustajamääriin.
– Arvioidemme mukaan työmatkojen määrä pääkaupunkiseudulla tulee tulevaisuudessa vähenemään noin 20 prosenttia verrattuna aikaan ennen koronaa. Joukkoliikenteessä tämä tarkoittaa sitä, että matkustajamäärät vähenevät noin 5–10 prosenttia, ruuhkahuippuina jopa 15 prosenttia. Tämän perusteella näyttää siltä, että länsimetrossa ei tule kapasiteettiongelmia, selvittää HSL:n ryhmäpäällikkö Johanna Wallin.
Wallin tarkentaa, että Espoo kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti metron varrella, ja tarve kapasiteetin kasvattamiselle tulee myöhemmin. Milloin se tulee, on kuitenkin vielä epäselvää.
Matkustajamäärien väheneminen tulee näkymään erityisesti ruuhkahuippuina. Lisäksi vaikutus on suurempi länsimetron kuin itämetron osuudella. Jo nyt matkustajamäärät ovat Wallinin mukaan pudonneet enemmän länsimetron alueella kuin Itä-Helsingissä.
Wallin muistuttaa kuitenkin, että ennusteisiin liittyy epävarmuuksia.
– Liikkumisen muutos on vielä käynnissä ja epäselvää on esimerkiksi vapaa-ajan matkoissa tapahtuva muutos. Voi myös olla, että koronapandemia muuttaa ihmisten käsityksiä ruuhkista ja siitä, mikä koetaan täydeksi. Tämä näkyy jo nyt niin, että meille tulee valituksia ahtaista junista, vaikka matkustajamäärät ovat pienentyneet, Wallin sanoo.
Kivenlahden metron osalta ennusteet tarkoittavat muun muassa sitä, että kiirettä tiheämpään vuoroväliin ei todennäköisesti ole.
Kun metroliikenne Kivenlahteen alkaa vuonna 2023, joka toinen juna ajaa Kivenlahteen ja joka toinen kääntyy Tapiolassa. Vuoroväli Kivenlahteen on 5 minuuttia ja Tapiolaan 2,5 minuuttia.
Yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden kapasiteettiongelmiin pohdittiin vuorovälin tihentämistä niin, että useampi juna olisi ajanut Kivenlahteen saakka. Tästä ei Wallinin mukaan ole kokonaan luovuttu.
– Simulaatioidemme mukaan 3/4- (kolme junaa neljästä Kivenlahteen) ja 2/3-mallit voisivat toimia. Sen sijaan selvittelyssä ollut 4/4-malli ei näyttäisi toimivan. Kun metroliikenne Kivenlahteen on saatu käyntiin, tarkoitus on edelleen testata kahta ensimmäistä mallia. Jos metron kapasiteetti kuitenkin näyttää riittävän, tarjonnan lisäämiselle ei todennäköisesti ole tarvetta, Wallin arvioi.
Lue myös:
Shokkiselvitys: Länsimetron kapasiteetti uhkaa loppua reilussa 5 vuodessa – "Suunnitteluvirhe"