Kokeeko kansanvalta aluevaaleissa rökäletappion? Kymmenen espoolaista kertoo, aikovatko he lähteä uurnille – nämä neljä syytä vetävät nukkuvien puolueeseen

Kysely: Länsiväylä kysyi, lähtevätkö espoolaiset uurnille aluevaaleissa.

Tiedon puute. Vaalien paljous. Koronaepidemia. Tunne siitä, että omalla äänellä ei ole vaikutusta.

Nämä ovat syitä, miksi osa espoolaisista ei aio äänestää Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa, jotka pidetään tammikuussa.

Mikä sitten saa espoolaisen uurnille? Monia kannustaa se, että on äänestänyt aina ennenkin. Muita syitä äänestämiseen on halu vaikuttaa ja kokemus siitä, että aluevaaleissa päätetään tärkeistä asioista.

Nämä tiedot kävivät ilmi, kun Länsiväylä kysyi kymmeneltä ohikulkijalta Leppävaarassa, aikovatko he äänestää aluevaaleissa.

Kymmenestä vastaajasta neljä ei aio äänestää tai ei ole vielä varma asiasta.

Markku Laine kertoo, että hän ei varmaankaan äänestä. Syynä on pitkään jatkunut koronaepidemia.

Näin korona-aikana ei jaksa miettiä paljon muuta kuin koronaa.

– Näin korona-aikana ei jaksa miettiä paljon muuta kuin koronaa.

Espoosta Inkooseen muuttanut Elisabet Andersson puolestaan aikoo uurnille.

– Aina pitää äänestää, kun on mahdollista, hän toteaa.

Seuraava ohikulkija ei ole samaa mieltä. Nimettömänä pysyttelevä espoolaisnainen kertoo, että hän ei luultavasti äänestä.

– Vaaleja on niin kauheasti koko ajan, että ei välttämättä kiinnosta, mutta en ole vielä päättänyt.

Tuuli Kanninen kertoo äänestävänsä.

– Olen aina äänestänyt kaikissa vaaleissa niin kauan kuin minulla on ollut äänioikeus, ja se on ollut kauan. Mitään vaaleja ei ole jäänyt väliin. On turha valittaa, jos ei itse osallistu, Kanninen huomauttaa.

Daniel Geta ei ole vielä varma, äänestääkö hän.

– En tiedä. Ehkä. En ole kovin aktiivinen noissa asioissa, Geta kertoo.

– Minusta tuntuu, että äänestämisellä ei ole vaikutusta, hän jatkaa.

Geta kertoo, että hän on Etiopiasta ja että etiopialaisilla on pääkaupunkiseudulla kristillinen yhteisö, jossa keskustellaan toisinaan myös politiikasta.

– Jos äänestän, äänestän ehdokasta, joka kunnioittaa kristillisiä arvojamme.

Hyvinvointialueet vastaavat vastedes muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista.

Virpi Kulmala kertoo äänestävänsä, koska pitää hyvinvointialueiden tehtäviä tärkeinä.

– Siinä on minun mielestäni kysymys aika tärkeistä asioista, Kulmala toteaa.

Alex Pormeister sanoo suoraan, ettei aio äänestää.

– En ole tarpeeksi kokenut asiassa. En oikein tiedä asiasta, hän perustelee.

Tuomo Siivinen työntää Kerttu Siivistä rattaissa. Hän on aikeissa äänestää.

– Jotkut sinne valtuustoihin kuitenkin valitaan. Kyllä sieltä (ehdokaslistalta) aina löytää jonkun, joka on pienempi paha kuin moni muu, hän uskoo.

– Vaikka vaalien asiat eivät välttämättä olisikaan niin tuttuja, niin eivät ne ole kaikille muillekaan äänestäjille. Ehkä minä en nyt kuitenkaan ole vähiten informoidusta päästä kuitenkaan, Siivinen pohtii.

Espoo kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen yhdeksän muun kunnan kanssa.

Matti Niemistä kannustaa äänestämään se, että aluevaltuustoon saadaan päättäjiä, jotka ajavat espoolaisten ja eläkeläisten asiaa.

– Täytyy nyt Espoon hommia hoitaa jonkun espoolaisen edustajan.

Viimeinen vastaaja Veikko Sarén kertoo kuuluvansa niihin, jotka äänestävät aina.

– Aina, kun on mahdollisuus äänestää, pitää äänestää, toteaa hän.

Aluevaalit

Aluevaltuustot johtavat hyvinvointialueita

Tammikuussa pidetään ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille.

Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.–18.1.2022 ja ulkomailla 12.–15.1.2022.

Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut