Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on vielä aiempaakin huolestuttavammalla tasolla. Näin on, jos on uskominen keskiviikkona julkistettuja perinteisiä viides- ja kahdeksasluokkalaisten Move!-mittauksia sekä varusmiesten lihaskunto- ja kestävyysmittaustuloksia.
Otantaryhminä mittauksissa olivat 107 000 koululaista ja 20 000 alokasta, joten tunnuslukujen pienuuteen tulokset eivät kaadu.
Täysin purematta julkistusta ei tietenkään nielty. Webinaarichatissa kyseenalaistettiin Move!-mittauksen tasalaatuisuus ja testivarustus.
– Opetusohjelmaan kuuluvassa mittauksessa on erikseen opettajien käsikirja, mutta jo erikokoisista liikuntasaleista johtuen soveltamistakin on, Move!-järjestelmän ja Jyväskylän yliopiston kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi pyöritteli.
Hän muistutti, ettei mittaukseen ryhdytä "kylmiltään" – harjoiteltukin on.
Fyysistä toimintakykyä mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tasolla on mittauksen mukaan pojista 40 ja tytöistä 39 prosentita.
Tuloksissa oli paljon alueellista ja maakunnallista vaihtelua.
Keskiarvoa parempiin lukemiin yllettiin Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Heikompaan jäätiin Lapissa, Kainuussa ja Satakunnassa.
Move!-mittauksen osa-alueissa kestävyyskunto oli edelleen heikentynyt kahdeksasluokkalaisilla, kun taas viidesluokkalaisilla laskenut suuntaus näytti pysähtyvän.
Lihaskunnossa molemmilla vuosikerroilla selkeää heikkenemistä on tapahtunut etenkin keskivartalossa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) myönsi kiertelemättä, että varusmiesten kunnon lasku on haaste.
– Cooperin testin keskiarvo on pudonnut nelisensataa metriä – lähes ratakierroksen huippuvuodesta (2 760 metriä vuonna 1979), hän sanoi asiasta, joka ei kuitenkaan ole mehevimpiä pihvejä yleisessä asevelvollisuudessa.
Varusmiehillä 12 minuutin juoksutesti tuotti 2 376 metrin keskiarvon, joka on mittaushistorian toiseksi huonoin.
Vajaassa 30 vuodessa varusmiesten kehon keskipaino on noussut yli kymmenen prosenttia – 70,8:sta 78,7:ään kiloon. Cooperia on varusmiehiltä seurattu vuodesta 1975 ja lihaskuntoa vuodesta 1982 lähtien.
Asepalvelukseen keskustelluista uudistuksista B2-kuntoisuusluokka mahdollistaisi Kaikkosen arvion mukaan paremmin intin esimerkiksi kyberturvallisuuden kaltaisilla tietotekniikka-aloilla ja myös huollossa sekä logistiikassa.
Armeijaan usein tullaan huonossa kunnossa, mutta siinä missä fysiikaltaan terävimmät ainakin hieman taantuvat, heikoimmat kohentuvat – elleivät jätä "leikkiä" kesken.
Lihaskunnossa kiitettäviä ja hyviä tuloksia oli kymmenkunta prosenttiyksikköä enemmän (32,7–23,3) kuin heikkoja.
– Pururadalla pärjää ilman maskia. Kaikki eivät ole ultrajuoksijoita eivätkä pesäpalloilijoita. Yhdellä suksi ei luista, kun taas toinen saattaa olla 25 metrin altaassa kuin kala vedessä, nuorten liikunnan kunnianpalautusta peräänkuuluttanut ministeri vertaili.
Kaikkonen painotti oleellisesti puheenvuorossaan myös sitä, ettei voi erottaa toisiaan ylläpitävinä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.
UKK-instituuttia johtava sotilaslääketieteen professori Tommi Vasankari katsoi pitkälle tulevaisuuteen, mutta ei myöskään unohtanut Move!-mittauksen vanhemman ikäluokan ja varusmiespalvelukseen väliin jääviä vuosia, joina on tehtävissä paljon.
Vasankari kuitenkin väläytti henkilökohtaisena näkemyksenään tilannetta, jossa 45-vuotiaat ovat tulevaisuudessa 55-vuotiaiden kunnossa – 25 vuodessa "vanhennutaan" 35 vuotta. Työsarkaa piisaa ylimpään päätöksentekoon asti. Kansantalous ja kansanterveys ovat keskenään erottamattomia kuten fyysinen ja psyykkinen kunto.
– Tietoa on riittävästi. Nyt pitää tehdä jotain, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori linjasi kommenttipuheenvuorossaan. Tammikuun historialliset aluevaalit (varsinainen äänestyspäivä 23.1.) saavat osansa mittavista odotuksista.
– Tämä (liikkumattomuus) on hieman kuin ilmastonmuutos, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg vertaili.