Helsinki imee espoolaisia lahjakkuuksia – Jyrki Tuukkanen kertoo, miten Espoon nuoret urheilijat saataisiin pidettyä kotikaupungissa: " Meillä on pieniä haasteita alueellisesti"

Nuoret: Urheilun ja opiskelun yhdistämiseen sopivia oppilaitospaikkoja on Espoossa liian vähän.

Osa espoolaisista nuorista joutuu hakemaan mieleistä opiskelupaikkaa Helsingistä, sillä kotikaupungissa ei ole tarpeeksi niin kutsuttuja Urhea-opiskelupaikkoja.

Urhea-toiminta on tarkoitettu huipulle tähtääville ja jo kansallisella tai kansainvälisellä tasolla oleville nuorille urheilijoille. Se on vuonna 2003 käynnistynyt Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippu-urheiluakatemia.

Espoon kaupungilla on suureen kokoonsa nähden verrattain vähän Urhea-oppilaitospaikkoja: Leppävaaran yläkoulun urheiluluokalle haetaan soveltuvuus- ja lajitaidoilla ja Kauklahden liikuntaluokalle haetaan soveltuvuuskokeella.

Toisen asteen Urhean opiskelijapaikkoja on puolestaan Omnian ammatillisessa oppilaitoksessa ja Leppävaaran sekä Haukilahden lukiossa.

Nämä kaikki kolme oppilaitosta pystyvät tarjoamaan hyvät mahdollisuudet urheilun ja opiskelun yhdistäsessä. Pulaa on vain paikoista.

– Tiedän, että osa yläkouluikäisistä lapsista on mennyt Helsinkiin Pohjois-Haagan yhteiskoulun liikuntalinjalle, Espoon kaupungin liikuntapalveluiden osalta Urhea-toiminnasta ja seurayhteistyöstä vastaava Jyrki Tuukkanen kertoo.

Kaipaisimme lisää yläkouluja, jotta nuorten pendelöintitarve vähenisi.

Ruotsinkieliset koulut Lagstadts skola, Mattlidens skola ja Storänges skola sekä Juvanpuiston koulu ovat lähiliikuntakouluja.

– Meillä on pieniä haasteita alueellisesti järjestää Urhea-toimintaa. Lisäksi kaipaisimme lisää yläkouluja toimintaan, jotta nuorten pendelöintitarve vähenisi.

Urhea-toimintaan ollaan silti Espoossa tyytyväisiä. Roolitus kaupungilla ja seuroilla on selkeä: kaupunki organisoi suorituspaikat ja seurat järjestävät ammattitaitoisen valmennuksen.

Espoon Matinkylän aamujäillä Kiekko-Espoon U18-joukkueen harjoituksia valvoi Hannu Blom.

– Näillä vuoroilla harjoittelemme paljon yksilötaitoja. Urhea-malli toimii mainiosti. Tämä tarjoaa nuorille pelaajille lisämahdollisuuden harjoitella, kaikki ovat innolla mukana.

Jyrki Tuukkasella itsellään on jääkiekkotausta niin pelaajana kuin valmentajana. Hän on päässyt näkemään läheltä, kuinka hyvin kaupunki kykenee yhteistyössä seurojen kanssa kehittämään alueellista liikuntatarjontaa lapsille.

Tuukkanen osaa taustansa ansiosta kehittää Urhea-toimintaa niin urheilijan kuin valmentajan näkökulmasta.

– Hyvä varhaisvaiheen nuorten valmentaminen on ensiarvoisen tärkeää. Seuroissa usein kysytään hyvien valmentajien perään. Itse peräänkuuluttaisin alkuvaiheeseen hyviä kasvattajia. Uskon jokaisen motivoituneen urheilija oppivan lajistaan, jos on intoa, Tuukkanen ohjeistaa seuratyöntekijöitä.

Urhea-toiminnassa hyvän vuorovaikutuksen merkitys seurojen suuntaan on tärkeää.

– Henkistä valmennusta haluaisin kehittää. Jos nuori harjoittelee runsaat 20 tuntia viikossa ja haluaa tehdä koulutyöt hyvin, tilanne voi eskaloitua liikaa suorittamiseksi.

Toisaalta Tuukkanen myös mainitsee, että hänen omassa nuoruudessaan parasta oli, kun sai pelata ja käydä koulua.

– Olihan se mahtavaa aikaa!

Tuukkanen korostaa, että Espoon kaupunki on aidosti mukana tarjoamassa ja kehittämässä seurojen kanssa yhdessä kaupungin liikunta- ja seuratoimintaa. Tämä näkyy rahallisena panostuksena.

– Korona-aikana kaupunki tuki seuroja noin kolmella miljoonalla eurolla. Meille on tärkeää, että seurat voivat hyvin, Tuukkanen painottaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut