Juhlavuosi: Juttusarjassa 9.-luokkalaiset haastattelevat kaupunginjohtajia.
Espoo on tasapainoinen yhdistelmä kaupunkimaisemaa ja luontoa. Tämä on Espoon entiselle kaupunginjohtajalle Pekka Löyttyniemelle tärkeää. Espoosta on alusta lähtien rakennettu puutarhakaupunkia, ja se on tavoitteena edelleen.
Löyttyniemeä vähän huolestuttaa metron ja sen asemien ympärille rakentaminen, joka uhkaa puutarhakaupungin aatetta.
– Syntyy isompia taloja, mikä on aika vaativa prosessi arkkitehdeille ja suunnittelijoille. On tärkeää, ettei pilata sitä pohjatyötä, mikä Espoossa on tehty.
Ripeä kehittyminen saa Espoon erottumaan muista kaupungeista.
– Vanhoja kaupunkeja on monia, mutta Espoo on kehittynyt erityisen nopeasti.
Nopea tahti on tuonut tämän tämänpäiväisen edistyneen Espoon.
On tärkeää, ettei pilata sitä pohjatyötä, mikä Espoossa on tehty.
Pekka Löyttyniemi
– Kun edeltäjäni jäi eläkkeelle, hän sanoi, että kaupunginjohtajan työtä arvostetaan sen mukaan, miten kaupunki on kehittynyt.
50 vuotta sitten tehtiin päätös siitä, että Espoosta tulisi kaupunki. Löyttyniemi muistaa, kuinka juhlallinen asia se oli. Silloinen presidentti Urho Kekkonen kävi paikan päällä ja onnitteli kaupunkia.
Espoon 50. vuosi kaupunkina merkitsee Löyttyniemelle paljon. Alkuvuodesta hänellä on suunnitelmissa pitää muutama esitelmä aiheesta.
Löyttyniemen kaupunginjohtajan tehtävistä on kulunut 27 vuotta. Parasta työssä oli Löyttyniemen mukaan yhteistyö kaupungin luottamushenkilöiden kanssa sekä yhteydet kuntalaisiin.
Valtiovierailulla Löyttyniemi pääsi tapaamaan jopa Ruotsin kuningas Kaarle Kustaata useampaankin otteeseen.
Pääkaupunkiseudun muiden kaupunginjohtajien kanssa välit olivat hyvät, ja johtajilla oli vakituinen neuvotteluyhteys. Löyttyniemi uskoo, että suhteet ovat tämänkin päivän kaupunginjohtajien välillä hyvät.
Nykyisen kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän ja tämän edeltäjän Marketta Kokkosen kanssa Löyttyniemi on tekemisissä säännöllisesti. Tavatessaan työnsä jatkajia hän ei anna määräilevästi neuvoja vaan uskoo, että jokainen kaupunginjohtaja määrittelee mielipiteensä ja toimintaperiaatteensa itse.
Löyttyniemi toivoo kuitenkin, ettei peruslinjoista poiketa eikä tavoitteita muuteta.
– On uusi aika ja heillä omia mielipiteitä. Tämän havaitsee joskus keskusteluissa. Se on ihan ymmärrettävää.
Lasten ja nuorten asema kaupungissa ja heidän kuuleminensa on Löyttyniemelle tärkeää.
– Me rakennamme kaupunkia nuoria varten.
Mutta mikä voisi olla juuri nuoren unelmakaupunki?
– Ei ennen minusta niin paljon kyselty nuorten mielipiteitä, Löyttyniemi pohtii.
Yhden vastauksen kysymykseen hän saa uudessa, vielä julkaisemattomassa kirjassaan Elävä kaupunki. Kirjan viimeisen puheenvuoron hän antaa 15-vuotiaalle pojantyttärelleen, joka kirjoittaa omista kaupunkihaaveistaan. Löyttyniemi arvostaa nuoren lapsenlapsensa mielipidettä.
Ylipäänsä suhtautuminen nuorten vaikuttamiseen on muuttunut ajan saatossa myönteisemmäksi. Sitä kuvaavat hyvin esimerkiksi kaupunkien perustamat nuorisovaltuustot, jossa nuoret pääsevät tutustumaan ja vaikuttamaan asioihin.
– Siellä saa myös erinomaista käytännön koulutusta, jos kaupunginjohtajan työ kiinnostaa tulevaisuudessa, Löyttyniemi vinkkaa.