Sosiaalisella pääomalla on keskeinen merkitys nuorten koetulle hyvinvoinnille, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Merkitys on erityisen suuri niille, joiden hyvinvoinnin taso on muuten matala, Turun yliopisto tiedottaa.
Minna Tuominen ja Leena Haanpää Turun yliopistosta tutkivat sosiaalisen pääoman yhteyttä Suomessa asuvien kuudesluokkalaisten nuorten koettuun hyvinvointiin.
– Sosiaalinen pääoma on resurssi, jota on tutkittu valtavasti, Tuominen aloittaa Turun yliopiston tiedotteessa.
Tuominen toimii sosiologian tohtorikoulutettavana.
– Sosiaalisen pääoman käsite on kuitenkin määritelty eri tutkijoiden toimesta eri tavoin, minkä vuoksi tutkimukset eivät ole keskenään verrannollisia.
Mitä sosiaalinen pääoma siis on?
Tuomisen ja Haanpään käsittelyssä sosiaalinen pääoma kattaa sosiaaliset verkostot, luottamuksen toisiin ihmisiin ja vastavuoroisen avun annin ja saannin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että jokaisella sosiaalisen pääoman ulottuvuudella on selvä yhteys nuorten koettuun hyvinvointiin.
Lisäksi yliopiston tiedotteessa sanotaan, että luottamuksella, erityisesti luottamuksella omiin perheenjäseniin, näyttäisi kuitenkin olevan muita suurempi merkitys.
– Tutkimuksen mukaan huonovointiset nuoret kärsivät selvimmin sosiaalisen pääoman vajeesta. Huonovointiset nuoret saattavat siis hyötyä muita enemmän, jos heidän sosiaalisen pääomansa tasoa saadaan kasvatettua.
Kysymys kuuluukin, miten se tehdään, Tuominen jatkaa tiedotteessa.
– Se, miten suhtaudumme muihin ihmisiin, luotammeko heihin vai emme, autammeko tarpeen tullen vai emme, on merkittäviltä osin opittua.
– Siksi on tärkeää, että kasvattajat kaikilla tasoilla tiedostavat asian.