Rakentaminen: Espoolaisen taloyhtiön tarinassa oli asukkaiden kannalta onnellinen loppu. Moni joutuu maksumieheksi tietämättömyyttään.
Kerrostalojen alapohjaan oli valunut jätevesiä ulosteineen, koska virheellisesti kiinnitetyt viemäriputket olivat irronneet ja katkenneet. Myös salaoja- ja sadevesiviemärit oli asennettu virheellisesti ja osa putkista oli katkennut. Suurin osa salaojakaivoista oli rikki. Julkisivun rappaus oli paikoitellen irronnut, mahdollisesti salaojaongelmista johtuen. Alapohjan sepelitäytöt olivat painuneet ja osa talojen rakenteista leijuu ilmassa.
Viidestä kerrostalosta koostuvan kohteen korjauslista on pitkä. Osa korjauksista on kirjaimellisesti tuntunut asukkaiden nenässä.
– Alapohjassa lillui sitä itseään. Haju oli melkoinen, kun ulostetta ja sepeliä imettiin pois kuutiotolkulla. Sen jälkeen paikat desinfioitiin ja tilalle tuotiin uutta sepeliä. Ei mitään halpaa lystiä, sanoo kahden taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Tauno Värtinen.
Ongelmalliseksi osoittautui myös salaojien korjaus.
– Kun kamerat eivät menneet putkistojen läpi, putkistoja jouduttiin kaivamaan auki ja nostamaan piilossa olevia kaivoja pintaan. Kaksi pumppaamoa jouduttiin asentamaan, koska oli edullisempaa asentaa pumppaamot kuin kaivaa koko piha auki pitkältä matkalta. Nytkin kaivinkoneet tekivät töitä pihassa koko kesän, Värtinen kertoo.
Värtinen arvioi, että taloyhtiöiden korjauskulut nousevat ainakin miljoonaan euroon. Vuosina 2011–2014 valmistuneet talot sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien ääressä eteläisessä Espoossa.
Värtinen haluaa kertoa asiasta Länsiväylälle kahdesta syystä. Hänen mielestään kyseessä on malliesimerkki vauhdilla ja halvalla rakennettujen talojen ongelmista.
Tästä kertoo hänen mukaansa sekin, että jo aiemmin tonttia ympäröivä liuskekivimuuri oli jouduttu uusimaan, kun kivet alkoivat irtoilla.
– Jokainen kivi otettiin irti, puhdistettiin sekä kivi että muuri ja kiinnitettiin kivet uudelleen. Hinnaksi tuli 400 000 euroa, Värtinen kertoo.
Toinen syy on se, että asukkaiden kannalta tällä tarinalla on onnellinen loppu – mutta toisinkin olisi voinut käydä.
Värtinen kertoo, että asukkaat eivät olleet aiemmin havainneet taloissa ongelmia. Kun rakennuttajan 10-vuotisvastuun umpeutuminen lähestyi, taloyhtiöt tilasivat kuntotarkastuksen ulkopuoliselta. Tämä päätös osoittautui kullanarvoiseksi.
– Ongelmat paljastuivat vasta tarkastuksessa. Jos tarkastuksia ei olisi tehty, vikoja ei olisi havaittu ajoissa, ja 10 vuoden jälkeen kaikki korjauskustannukset olisivat menneet asukkaiden piikkiin. Nyt ne maksaa rakennuttaja, Värtinen sanoo.
Värtinen haluaa korostaa myös ammattitaitoisen isännöitsijän merkitystä.
– Ilman ammattitaitoisen isännöitsijän valveutuneisuutta moni asia jää hoitamatta ja osakkaat kärsivät siitä taloudellisesti.
Tällä taloyhtiöillä on hyvä tilanne, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.
Hänen mukaansa rakennuttajan 10-vuotisvastuuseen liittyy paljon väärinkäsityksiä. Kyseessä ei ole takuu, jonka myötä rakennuttaja korvaa automaattisesti kaiken, Pynnönen huomauttaa.
– Jos virheet ovat sellaisia, että taloyhtiön olisi pitänyt huomata ja reklamoida niistä aiemmin, rakennuttajan vastuu on voinut vanheta. Esimerkiksi salaojien kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti, ei vasta 10 vuoden jälkeen.
– Toinen esimerkki ovat piilossa olevat putkivuodot. Taloyhtiön tulisi tarkkailla vedenkulutustaan. Jos kulutus esimerkiksi kasvaa yllättäen ilman syytä, tulee asia selvittää silloin. Mikäli taloyhtiö ei huolellisesti hoida rakennustaan, korjaukset eivät välttämättä mene rakennuttajan piikkiin, Pynnönen sanoo.
Pynnönen on harmissaan siitä, että 10-vuotistarkastuksia saatetaan markkinoida taloyhtiöille virheellisesti.
– 10-vuotistarkastus on siinä mielessä hyvä, että siinä osakkaat saavat tietoa taloyhtiön kunnosta. Siihen olisi hyvä sisällyttää myös suunnitelma siitä, miten talon kunnosta huolehditaan jatkossa. Mutta on virheellistä myydä niitä taloyhtiöille niin, että annetaan ymmärtää, että kaikki tarkastuksessa löytyvät puutteet voi reklamoida.
Pynnönen toimii myös Kuluttajariitalautakunnassa uudisrakennuksia koskevien valitusten parissa. Hän on huolissaan siitä, että rakennusvirheiden määrä uudistuotannossa kasvaa jatkuvasti.
– Rakennusvirheet ovat aivan liian yleisiä. Samaan aikaan taloyhtiöt eivät aina osaa ajaa omaa etuaan, ja reklamointi jää liian myöhään. Lisäksi taloyhtiöiden sekä ostajien pitäisi saada enemmän tietoa talon kunnossapidosta, Pynnönen sanoo.
Pynnösen mielestä ollaan myöhässä, jos havahtuminen tapahtuu vasta 10-vuotisvastuun umpeutuessa. Tarkkana pitäisi olla jo siinä vaiheessa, kun ryhdytään rakentamaan.
– Ostajilla on oikeus valita rakennustyöntarkkailija. Valitettavan usein se jää kuitenkin kustannus- tai muista syistä valitsematta. Tämä on se ensimmäinen virhekohta.
Seuraavan kerran tarkkana pitää olla vuositarkastuksessa, joka tehdään noin vuosi asunnon käyttöönotosta.
– Vuositarkastus on se kohta, johon kannattaa palkata asiantuntija, joka etsimällä etsii virheitä. Kun niistä on selvitty, kannattaa olla koko ajan hereillä ja reklamoida virheistä heti, Pynnönen neuvoo.