Miten puolueet eroavat toisistaan aluevaaleissa? Vastaus ei ole aivan selvä ehdokkaillekaan, mutta eroja kyllä löytyy – "Vasemmiston välineet ovat poissa käytöstä", sanoo kokoomuksen Henrik Vuornos

Aluevaalit: Selkeä ero on suhtautuminen yksityisiin palveluntuottajiin.

Miten eri puolueet eroavat toisistaan aluevaaleissa?

Jos kysymys ei ole selvä kaikille äänestäjille, se ei ole täysin selvä ehdokkaillekaan.

Länsiväylä kysyi Espoon neljän suurimman puolueen ehdokkailta, miten puolueet eroavat aluevaaleissa.

Ehdokkaat nostivat esiin asioita, jotka näyttävät erottavan puolueita aidosti. Yksi on suhtautuminen yksityisiin palveluntuottajiin.

Toisaalta ehdokkaat mainitsivat runsaasti tavoitteita, jotka heidän mielestään erottavat puolueita mutta joita ajavat todellisuudessa kaikki puolueet – tai ainakin väittävät ajavansa.

Kaikkien vastauksissa toistui esimerkiksi se, että ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen halutaan panostaa, koska se on sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestävää.

Perheille pitäisi antaa apua hyvissä ajoin.

Selkeä ero on se, miten puolueet suhtautuvat yrityksiin julkisten palveluiden tuottajina. Myötämielisin on kokoomus.

– Me olemme ihan yksiselitteisesti sitä mieltä, että monituottajamalli on hyvä tapa järjestää palvelut. Meille ei ole väliä sillä, kuka palvelun tuottaa, kunhan palvelu on laadukas ja kustannustehokas, sanoo Henrik Vuornos (kok.).

Sosiaalidemokraattien eli demareiden suhtautuminen on selvästi varauksellisempi.

– Meidän mielestämme yksityinen sektori täydentää julkisen sektorin toimintaa, muotoilee Johanna Värmälä (sd.).

Saara Hyrkkö (vihr.) sijoittaa vihreät tässä asiassa kokoomuksen ja demareiden välimaastoon.

– Me suhtaudumme siihen aika pragmaattisesti. Yksityisiä palveluntuottajia on hyödynnettävä silloin, kun se on palvelujen saatavuuden kannalta järkevää. Se ei ole itsetarkoitus, Hyrkkö sanoo.

Jaana Vallen (ps.) mukaan perussuomalaisissa ollaan asiasta montaa mieltä. Hän itse ei kannata yksityisen palveluntuotannon lisäämistä.

Myös rahankäytöstä löytyy jakolinja, jonka ehdokkaat tunnistavat.

Kokoomus eroaa Henrik Vuornoksen mukaan etenkin vasemmistopuolueista siinä, että se pyrkii mieluummin tuottamaan palvelut kustannustehokkaammin kuin lisäämään niihin rahaa.

– Hyvinvointialue ei voi korottaa veroja eikä ottaa lainaa, joten vasemmiston välineet ovat poissa käytöstä. On keksittävä keinoja pärjätä sillä rahapotilla, jonka valtio antaa. Tämä lähtöasetelma on kokoomukselle edullinen, Vuornos katsoo.

Myös demareiden Johanna Värmälä tunnistaa, että puolueilla on eri näkemyksiä palveluihin tarvittavista määrärahoista ja työntekijämääristä.

– Olen ollut Espoon kuntapolitiikassa 20 vuotta, ja kokoomus on esittänyt aika ajoin kohtuuttomia säästötoimenpiteitä, joita me demarit olemme vastustaneet ja tulemme vastustamaan myös aluevaltuustossa, Värmälä sanoo.

Värmälä huomauttaa, että tulevaisuudessa hyvinvointialueille saattaa tulla myös verotusoikeus. Verojen korotusta mieluisampi vaihtoehto on kuitenkin panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön.

Perussuomalaiset eroaa muista puolueista siinä, että se suhtautuu kriittisesti maahanmuuttoon. Tämä näkyy myös aluevaalikannoissa.

– Me haluamme, että hoito on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille. On esimerkiksi väärin, että maahantulijoille neuvotaan heti tullessa, mitä tukia ja palveluita he saavat, mutta omat vanhukset eivät saa vastaavaa neuvontaa automaattisesti, Jaana Valle mainitsee.

Vihreiden Saara Hyrkkö puolestaan nostaa esiin yhdenvertaisuuden vihreille tärkeänä teemana.

– Haluamme puolustaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, vammaisten, kieli- ja kulttuurivähemmistöjen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja monimuotoisten perheiden oikeutta saada palveluja, hän toteaa.

Ehdokkaiden vastausten perusteella yksi seikka yhdistää neljää puoluetta: kaikki haluavat panostaa ennaltaehkäisyyn.

Henrik Vuornos mainitsee esimerkkinä, että lapsen sijoittaminen lastensuojelun asumisyksikköön maksaa yli 100 000 euroa vuodessa.

– Jos yksi lapsi vähemmän saadaan joutumaan sinne, säästyneellä summalla voi palkata lähes kaksi sosiaalityöntekijää.

Myös Jaana Valle nostaa esiin lastensuojelun hyvänä säästökohteena.

– Perheille pitäisi antaa apua hyvissä ajoin. Kun lastensuojelun asiakkuus alkaa, lapsen sijoittamista pois perheestä pitäisi välttää apua tarjoamalla, ei sijoittamalla.

Vihreät haluaa Hyrkön mukaan panostaa esimerkiksi perheiden tukipalveluihin ja ulottaa ne myös murrosiän kynnykselle.

– Kun aidosti panostetaan matalan kynnyksen palveluihin, se on inhimillisesti oikein ja näkyy myös kustannuksissa, Hyrkkö toteaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut