Poliisi: Nuorten katujengi-ilmiö on myös Espoossa – "Profiloituvat yleensä johonkin kaupunginosaan tai paikkaan"

Poliisi on tunnistanut nuorten katujengien olemassaolon myös Espoossa.

Komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisista sanoo, että ilmiö on vielä mitoiltaan pieni ja sen kasvua voidaan ehkäistä.

Katujengejä kuitenkin on, ja ilmiö vaikuttaa vähintään kymmenien nuorten turvallisuuteen.

Keskustelu katujengeistä ryöpsähti, kun Keskusrikospoliisi sekä Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitokset viime syksynä arvioivat pääkaupunkiseudulla vaikuttavan noin 10 katujengiä.

Helsingin Sanomien joulukuussa julkaisemassa jutussa kukaan kolmen kaupungin etsivän nuorisotyön työntekijä ei kuitenkaan tunnistanut katujengien olemassaoloa. HS ei liioin löytänyt yhtään nuorta, joka olisi tunnistanut ilmiötä.

Nuorisorikollisuutta ehkäisevää poliisityötä Länsi-Uudellamaalla johtava Hannu Väänänen arvioi, että poliisin ja nuorisotyöntekijöiden näkemyseroa voi selittää osin jengi-sanan määritelmä. Jengiys liitetään usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen, josta katujengeissä ei kuitenkaan ole varsinaisesti kyse.

– Katujengi on ryhmä, jonka keskiössä on yksi tai muutama karismaattinen henkilö ja tämän ympärillä useampi, jopa parikymmentä henkilöä. Tämän porukan ympärillä viettää aikaa kymmeniä nuoria ja lapsia, jotka eivät välttämättä ymmärrä olevansa mukana rikoksia tekevän katujengin toiminnassa, Väänänen luonnehtii Länsiväylälle.

Katujengi-ilmiötä rajatakseen Väänänen mainitsee erikseen nuorten ryhmät. Ne ovat poliisin silmissä porukoita, jotka perinteisesti ovat aiheuttaneet häiriöitä ja tehneet pienimuotoisempaa kiusaa.

– Katujengit ovat kuitenkin eri asia vakavuudeltaan.

Katujengien ja niiden jäsenten välillä on ollut väkivaltaisuuksia, joissa on käytetty myös ampuma-aseita yleisillä paikoilla.

Toisena selityksenä näkemyseroille Väänänen mainitsee sen, että katujengien nuoret eivät liiemmälti anna lehtihaastatteluja tai toimi yhteistyössä nuorisotyön kanssa. Ilmiöön kuuluu viranomaisvastaisuus.

Katujengien jäsenillä on hyvin monenlainen etninen tausta, jossa maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten osuus korostuu.

– Katujengit profiloituvat yleensä johonkin kaupunginosaan tai paikkaan ja sen jäsenet käyttävät käsimerkkiä tai muuta tunnusta. Lisäksi ne tuottavat sosiaaliseen mediaan väkivaltaa sisältäviä ja rikollista alakulttuuria ihannoivia gansta rap -musiikkivideoita, joissa kilpaileville katujengeille uhotaan, Väänänen mainitsee.

Samalla hän lisää, ettei halua korostaa eikä leimata yhtä musiikkigenreä, jonka lieveilmiöksi katujengit ovat nousseet.

Komisario tähdentää, että poliisi ei yksin voi ehkäistä katujengi-ilmiötä, vaan työssä tarvitaan laajaa viranomaisyhteistyötä sekä sidosryhmiä kolmannelta sektorilta.

– Näitä nuoria pitäisi tunnistaa ja tehdä yhteiskunnassa kaikki mahdollinen nuoren ohjaamiseksi pois tästä jengiytymisen prosessista, Väänänen sanoo.

Väänänen muistuttaa, että katujengit ovat poliisillekin uusi ilmiö. Hänen oma arvionsa on, että katujengit eivät ole syntyneet yhtäkkiä, vaan niiden muodostuminen on pitkän ajan prosessi.

– Viitteitä nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntymisestä ja nuorten väkivallan, alistamisen, uhkailun, kiristysten, teräaseiden käyttämisen kynnyksen alentumisesta on ollut jo muutaman vuoden ajan. Viime vuonna esiin tulivat havainnot ensimmäisistä katujengien käyttämistä tunnusmerkeistä, ja vuoden 2021 alkupuolella Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen tilannekuvassa nousivat esiin katujengit ja niiden toimintatavat, Väänänen sanoo.

Osalla katujengien jäsenistä on Väänäsen mukaan yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Osalla on vakava rikostausta ja muutamat ovat syyllistyneet useisiin yksittäisiin rikoksiin.

– Syrjäytyminen yhteiskunnasta, näköalattomuus ja rikoskierteeseen joutuminen lienevät syitä, joiden takia näihin katujengeihin hakeudutaan. Jos nuori kokee, että taloudellinen hyöty ja arvostus toisten parissa saavutetaan helpoimmin tai ainoastaan rikollisella elämällä, lienee luonnollinen seuraus, että sosiaalisessa mediassa viihteen mainostama gangsta-kulttuuri vetää puoleensa.

Katujengien päähenkilöiden ikä on noin 20 vuoden tietämissä. Niiden vaikutuspiirissä on Väänäsen mukaan myös alaikäisiä.

Katujengit voivat olla vaaraksi myös ulkopuolisille, mikäli niiden välinen tarkoituksellisen näyttäväksi tarkoitettu väkivalta kohdistuisi myös sivullisiin.

– Lisäksi katujengin liepeillä viettää aikaa joukko nuoria, jotka eivät ehkä ymmärrä ilmiöön liittyvää vaaraa, vaan saattava jopa viehtyä tästä väkivallan mahdollisuudesta. Katujengien toimintaan kuuluvat myös erilaiset kostoiskut ja järjestetyt tappelut, joita on tapahtunut huumausainekaupan yhteydessä.

Väänänen työskentelee johtotehtävissä ennalta estävässä erityistoiminnassa, nuorisorikostutkinnassa ja huumausaineiden katuvalvonnassa Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella.

Hän kertoo, että hänen alaisensa kohtaavat katujengeihin liittyviä ilmiöitä työssään koko ajan.

Poliisi näkee työssään elämän nurjan puolen. Samalla Väänänenkin kuitenkin huomauttaa, että Suomi on edelleen turvallinen maa elää ja kasvaa.

– Valtaosalla suomalaisista nuorista on erinomaiset mahdollisuudet menestyä elämässään. Valitettavasti on kuitenkin nuoria, jotka ovat syrjäytyneet ja joutuvat rikoskierteeseen. Näitä nuoria pitäisi tunnistaa ja tehdä yhteiskunnassa kaikki mahdollinen nuoren ohjaamiseksi pois tästä jengiytymisen prosessista

– Meidän aikuisten pitäisi muistaa, että nuoren ajankäytön tyhjiö voidaan täyttää joko jollain järkevällä ja hyvään suuntaan ohjaavalla tekemisellä – tai sitten se tyhjiö täytyy jollakin muulla. Nuori hakeutuu sinne, mistä saa huomion ja arvostuksen. Meidän pitäisi yrittää keksiä, mitä nuori ja lapsi haluaa tehdä, ja pyrkiä löytämään sieltä ne positiiviset asiat, joita voidaan toteuttaa. Useimmiten se ei vaadi välttämättä varallisuutta vaan kekseliäisyyttä.

Viranomaistoiminnassa hän haluaisi parantaa mahdollisuuksia, joilla tuodaan esiin huoli yksilöstä ja pohditaan keinoja tämän auttamiseksi.

– Nykyisin tämä vaatii yksilön suostumuksen hänen asioidensa käsittelemiseksi moniviranomaistoiminnassa. Ongelmaksi tässä muodostuu tuon suostumuksen saaminen, kun yksi katujengikulttuurin lähtökohta on viranomaisvastaisuus.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut