Ritva Nyberg johtaa palveluja, joita käyttää 200 000 espoolaista ja joihin säästöt iskevät jälleen – näin hän haluaa Espoon kehittää kirjastoja: "Olen tottunut tarkan markan toimintaan"

Kirjastot: Kirjaston tehtävä ei ole olla vain nuorisotalo tai kokoustila. Säästöistä huolimatta uusi kirjastojohtaja Ritva Nyberg on optimistinen.

Taloudellisesti kestävä Espoo eli Take-ohjelma on tuonut säästövaatimuksia kaikille. Espoon kirjastojen pitäisi nipistää kulujaan 1,6 miljoonan euron verran vuosina 2022–2025, josta tilojen osuus on 1,1 miljoonaa.

Syksyllä Espoon kirjastopalveluiden johtajana aloittanut Ritva Nyberg on kuitenkin toiveikas. Hän uskoo, että säästöjen takia ei tarvitse tehdä toimintaan järisyttäviä muutoksia, koska palveluvalikoima säilyy laajana ja laadukkaana.

– Meidän on edettävä asia kerrallaan ja tavoitteellisesti kaupunginvaltuuston linjausten suuntaan.

Toisaalta yhtälö on hankala, koska lähikirjastot ovat asukkaille tärkeitä. Soukan kirjasto suljetaan maaliskuun 2022 alusta alkaen, mutta Laajalahden kirjasto on saanut toistaiseksi lisäaikaa.

Koronapandemia on muuttanut kirjastonkin toimintaa. Toiminta vilkastui heti, kun koronarajoitukset sallivat. Syyskuussa, kun rajoitukset loppuivat, Espoon kirjastoissa järjestettiin yhteensä 79 tapahtumaa. Vaikka koronarajoitukset ovat nyt tiukat, kirjastot ovat auki.

Poikkeusolojen aikana kirjastoissa pureuduttiin mahdollisiin vaihtoehtoihin ja varauduttiin toimimaan etänä ja hybridinä.

Asiakaspalautetta on tullut siitä, kuinka tärkeää on ollut, että on voinut osallistua kirjailijavierailuihin ja muihin tapahtumiin. Erilaiset kohtaamiset ovat kirjastojen asiakkaille todella tärkeitä, ja niistä tulee myönteistä palautetta.

– Tapahtumia on ollut paljon ja striimatut tapahtumat ovat olleet tosi suosittuja. Erityisen suosittuja ovat olleet koululaisille suunnatut etäkirjavinkkaukset. Mukana on ollut jopa 30 koululaisryhmää kerralla, Nyberg kertoo.

– Etätoiminta ei tietenkään korvaa lähityötä. Pienille koululaisille kirjastovierailu on suorastaan seikkailu.

Ritva Nybergillä on kirjastosta noin 30 vuoden kokemus Vantaalta. Viimeksi hän työskenteli siellä kaupunkikulttuurin kehittämispäällikkönä.

– Kaipasin takaisin kirjastomaailmaan. Tämä on minulle unelmapesti, koska saan hyödyntää koko kokemustani.

Haasteet ovat Espoossa samat kuin Vantaalla.

– Olen tottunut tarkan markan toimintaan. Periaatteeni on, että tehdään mahdollisimman hyvää työtä niillä resursseilla, mitkä ovat käytettävissä.

– Kirjaston määrärahat ovat todella pienet verrattuna siihen, mitä rahoilla saadaan aikaan. Espoolaisille kirjasto on tärkeä palvelu, sillä peräti 80 prosenttia espoolaisista käyttää kirjaston palveluita.

Se tarkoittaa karkeasti noin 200 000 espoolaista, ja vieläkin suurempaa joukkoa, jos mukaan lasketaan vauvat ja taaperot.

Kirjastoissa kehitetään jatkuvasti työkaluja, jotka tehostavat toimintaa. Yksi tällainen on järjestelmä, joka löytää kadonneet kirjat ja muun aineiston tehokkaasti.

Ilmapiiri Espoon kirjastomaailmassa on Nybergin kokemuksen mukaan rento ja vapautunut ja toiminta on läpinäkyvää.

– Täällä on keskusteleva, avoin ja kantaaottava työkulttuuri, Nyberg kehuu.

Haasteet tulivat vastaan heti. Se ei kuitenkaan yllättänyt Nybergiä, että asukkaat puolustavat tiukasti lähikirjastojaan.

Yhtenä perusteluna lähikirjastojen puolustamisessa on ollut se, että tiloissa kokoontuvat monet yhdistykset.

– Mielestäni kaikkien alueen toimijoiden pitää miettiä, mistä edullisia kokoontumistiloja saa. Se ei voi olla yksin kirjaston tehtävä. Nyt kirjastot mielletään joskus nuorisotaloiksi, mutta eivät ne ole vain sitä, Nyberg huomauttaa.

Nyberg sanoo joskus olleensa pessimistisempi kirjaston tulevaisuuden suhteen. Nyt kirjaston suosio näyttää vankalta ja aina uudet sukupolvet löytävät kirjaston palvelut.

Tulevaisuus näyttää, miten e-aineistot vaikuttavat kirjastoissa olevien kirjojen määrään.

Yksi kirjaston haaste on miettiä, miten se pärjää tulevaisuudessa kaupallisten palvelujen kanssa. Kirjastoon pitäisi nopeasti saada laadukasta aineistoa asiakkaiden saataville. Nyt uutuuskirjoja joutuu jonottamaan viikkoja.

– Lainausten määrä on korona-aikana pudonnut yllättävän vähän, vaikka kävijöiden määrä laski pahimmillaan 35 prosenttia, Nyberg huomauttaa.

Tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa säästöjä voidaan mahdollisesti saada Helmet-yhteistyötä tiivistämällä. Yhteistyö onkin Ritva Nybergin mielestä kaiken a ja o.

– Meidän pitää miettiä, mikä on kirjastojen ydinasia. Se mikä on hyvää, pitää säilyttää. Kaikkea ei voi tehdä.

Edit: Korjaus 10.1. klo 8.09: Korjattu jutun alun kohtaa kirjastotoimen säästötavoitteiden ajanjaksosta. 1,6 miljoonan euron säästötavoite jakautuu usealle vuodelle.

Kirjallisuus

Ritva Nybergin lukuvinkit

Elena Ferranten Napoli-sarja.

Alex Schulman: Polta nämä kirjeet

Paolo Giordano: Jopa taivas on meidän

Karl Ove Knausgård: Taisteluni

Lucinda Riley: Seitsemän sisarta -sarja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut