Tennis: Ilo on ylimmillään, kun Sturen Tennisklubi kokoaa seniorit pelaamaan Aktia-halliin päivisin.
– Tennis vetää puoleensa, lopetan vasta kun on pakko. Meitä on täällä pelaamassa eri ikäisiä ja eri ammattitaustoista. Parasta ovat jälkipelit. Sosiaalisuus on minulle ja meille kaikille iso osa tätä toimintaa, vasta 75-vuotias Auli Sulin kehuu senioreiden omaa tennisryhmää Martinkallion Aktia-hallissa.
Kaikki alkoi 14 vuotta sitten, kun hallin toimistonhoitaja Lena Pohjalainen ehdotti seuran perustajäsenelle ja tennisaktiivi Sture Engströmille, 77, jotain senioripainoitteista toimintaa päiväsaikaan.
Siitä sai alkunsa Sturen Tennisklubi.
– Innostuin heti keräämään porukkaa. Alkuun meitä oli vähemmän, nyt senioriryhmässä on arviolta sata nimeä, joista 30 aktiivista, Engström kertaa.
Osa pelaajista kuuluu Espoon Verkkopalloseuraan (EVS), mutta suurin osa ei. Tennisklubi on seurassa ikään kuin alivuokralaisena, ja pelaajat maksavat vain pelatuista tunneista.
Myös vanhemmalla iällä voi vielä kehittyä.
Alkuun pelaajat olivat pääosin miehiä, mutta nyt mukana on myös runsaasti naisia.
Pelipäiviä on kolme: karvapalloa isketään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 10–12.
– On erilaisia ja eri tasoisia pelaajia. On tärkeää, että ryhmä koostuu rikkaasti vaihtelevasta porukasta. Ihan vasta-alkajia emme voi kuitenkaan ottaa, pitää olla tennistaustaa, Engström sanoo.
Haastattelupäivänä tapaamme hallin kahviossa 86-vuotiaan entisen lääkärin Jürgen Shumacherin.
– Käyn täällä kerran viikossa. Paikat kestävät hyvin, minulla ei ole mitään nivelvaivoja eikä selkään kolota, ikinuori tennispelaaja hymyilee.
Kentän laidalla pelaajien otteita katsoessa ei voi kuin hämmästellä senioreiden taitoja. Palloa isketään ja sijoitetaan kauniisti vastustajan kenttäpuoliskolle.
Engström kertoo, että toisinaan paikalla on myös valmentajia. Nelinpelin saloja puretaan auki niin taktisesti kuin muutenkin. Palvelua halutaan kehittää kokonaisvaltaisesti. Tarjolla on joskus myös jumppaa.
– Ajatuksena on, että myös vanhemmalla iällä voi vielä kehittyä, Engström sanoo.
Puuhamies Engström innostuu, kun kerron hänen olevan kuin seremoniamestari, joka nauttii tenniksestä ja sen tuottaman ilon jakamisesta isolle vertaisryhmälle.
– Itse jouduin lopettamaan pelaamisen kuutisen vuotta sitten. Paikat vain alkoivat väsyä ja tuli vähän ylipainoa, Engström sanoo.
Pelien päälle juodaan aina kahvit ja turistaan kuulumiset. Kaikkien vaivat kuulemma tiedetään hyvin tarkasti. Tunnelma on käsinkosketeltavan välitön.
– Pelaajat ovat iältään kuudenkympin ja taivaan välimaastossa, kahviseurueesta kommentoidaan.
Nauru seuraa lausujaa.
Engström pyörittää toimintaa verkossa olevan Nimenhuuto-palvelun välityksellä. Halukkaat ilmoittautuvat palvelun kautta, ja Engström jakaa heidät ryhmiin.
Kaksinpelejä ei pelata, vaan pelit ovat aina naisten, miesten tai sekajoukkueiden nelinpelejä. Ryhmät ja pelikaverit vaihtuvat joka kerta.
– Toiminnalla on suuri arvo. Ei pelata apinanraivolla eikä vain voitto mielessä. Halutaan liikkua ja viettää keskenämme yhteistä aikaa, sanoo 81-vuotias Paavo Houni.
– Toivottavasti Espoon kaupunki tukee myös jatkossa tällaista toimintaa. Tarkoitan, että kenttiä olisi kaikille, 55 vuotta tennistä pelannut Houni lisää.
Edit: 13.1. klo 9.32. Korjattu jutussa ollut nimivirhe. Yksi haastatelluista on Auli Sulin, ei Suni.
