Noin joka toinen aikuinen kertoo pelkäävänsä hammashoitoa vähintään jonkin verran ja joka kymmenes paljon. Tämä pelko voi aiheuttaa hoidon välttelyä. Pelon hoitaminen jo lapsuudessa on tehokasta. Se ennustaa säännöllisempää käyntiä hammastarkastuksissa myöhemmin elämässä, kertoo Oulun yliopiston tutkimus.
Hammashoitopelko voi tiedotteen mukaan johtaa huononevaan suun terveyteen ja särkyhoitojen noidankehään.
Tutkimuksessa seurattiin potilaita, joita oli hoidettu Oulun kaupungin hammashoidon pelkoyksikössä. Siellä he saivat apua pelkoonsa muun hammashoidon ohessa osana kokonaisvaltaista hoitoa.
Tiedotteen mukaan tämä toimintamalli ei ole Suomessa kovin yleinen. Usein pelkoyksiköissä keskitytään vain pelon hoitoon ja varsinainen hammashoito tapahtuu muualla.
Tutkimuksessa selvitettiin myös pelkohoitojakson pitkäaikaisia vaikutuksia. Niiltä osin seurattiin kävivätkö potilaat hoidon päätyttyä tarkastuksissa omissa hoitoloissaan, jättivätkö he tulematta hammashoitoon tai joutuivatko he käymään särkypäivystyksissä perusterveydenhuollossa.
Kymmenen vuotta kestäneessä seurannassa oli mukana yhteensä 152 potilasta.
Lapsen vaikea hammashoitopelko ei yleensä helpota lapsen kasvaessa.
– Perusterveydenhuollossa annettavaa matalan kynnyksen hammashoitopelon hoitoa siten, että samassa yhteydessä tehdään potilaan hammashoito, on tutkittu vasta vähän. Tutkimusta pitkäaikaisvaikutuksista ei myöskään ole aiemmin julkaistu, kertoo tiedotteessa päätutkijana ollut erikoishammaslääkäri Taina Kankaala kertoo.
Tutkimuksen mukaan 2–10-vuotiaana annettu hoitojakso pelonhoitoyksikössä oli yhteydessä useampiin myöhemmin tehtäviin hammastarkastuksiin.
– Yllättävää oli, miten hyvin pelonhoitoyksikössä onnistuneesti hoidetut selvisivät jatkossa hammashoidosta perusterveydenhuollossa. Toisaalta odotusten mukaista oli, että jos hoito syystä tai toisesta ei onnistunut, hammashoidon säännöllisyys ei toteutunut jatkossakaan, Kankaala kertoo.
Tutkimusryhmän aiemman tutkimuksen mukaan jopa seitsemällä kymmenestä potilaasta hoito pelonhoitoyksikössä onnistuu. Lapsilla onnistuminen on yleisempää kuin aikuisilla.
Kankaalan mukaan hammashoitopelko tulisi ottaa puheeksi erityisesti silloin, jos potilas peruu aikojaan, jättää tulematta tarkastukseen tai hakeutuu toistuvasti särkypäivystykseen.
Erikoishammaslääkäri sanoo, että pelkäävät potilaat tulisi tunnistaa ja hammashoitopelkoa lievittää jo varhaisella iällä.
– Pelkäävät voivat olla haastavia potilaina ja heidän hoitonsa kuormittavaa suun terveydenhuollon työntekijöille. Jos tilanteeseen ei puututa, lapsen vaikea hammashoitopelko ei vastoin yleistä käsitystä myöskään yleensä helpota lapsen kasvaessa, Kankaala jatkaa.
Hän muistuttaa, että hyvä pelon hoito hyödyttää paitsi potilasta myös hoitohenkilökuntaa. Tämän lisäksi se vähentää hoidon kustannuksia pitkällä tähtäimellä.