"Se olisi todellinen kauhuskenaario" – 23.1. pidettävissä aluevaaleissa muhii karun yllätyksen mahdollisuus

Aluevaalit: Äänestysaktiivisuus uhkaa lässähtää useista eri syistä.

Vajaan kahden viikon päästä käytävien aluevaalien äänestysaktiivisuus uhkaa jäädä dramaattisen alhaiseksi, pelkää osa puolueiden piirijohtajista Uudellamaalla.

Piiripomot arvioivat, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella äänestysaktiivisuus nousee parhaimmillaan yli 50 prosenttiin, mutta pahimmillaan jäädään jopa 35 prosentin tienoille.

Positiivisimman ennusteen antaa vt. toiminnanjohtaja Jenny Vilén RKP:n Uudenmaan piiristä.

– Toivomme, että äänestysaktiivisuus nousee mahdollisimman korkeaksi. Uskomme, että Länsi-Uudellamaalla on edellytykset päästä yli 50 prosentin äänestysaktiivisuuteen.

Kokoomuksen Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Janne Pesonen arvioi, että äänestysprosentti nousee Länsi-Uudellamaalla 40–50 prosentin välille.

Toiminnanjohtaja Oskari Sundström Uudenmaan vihreistä puolestaan uskoo, että 40 prosentin raja rikkoutuu.

Pessimistisimmät arviot tulevat SDP:stä ja perussuomalaisista.

SDP:n piiripuheenjohtajan Joona Räsäsen arvio on, että äänestysprosentti jää Länsi-Uudellamaalla heikoimmillaan alle 40 prosentin ja parhaimmillaan päästään sen yli.

Perussuomaisten piiripuheenjohtaja Jari Immonen sanoo, että 35 prosentin rajaakin voidaan kolkutella.

– Sellainen olisi kyllä todellinen kauhuskenaario, Immonen huomauttaa.

Piirijohtajien arviot pohjaavat puolueiden itse tekemiin selvityksiin sekä valtakunnallisiin arvioihin.

Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) joulukuussa julkaisema kysely ennusti, että aluevaalien valtakunnallinen äänestysprosentti jää alle 40:n.

Se olisi selvästi pienempi kuin kesän 2021 kuntavaaleissa, joissa äänestysprosentti jäi 55:een, ja jota vaaliasiantuntijat pitivät hälyttävän alhaisena.

Äänestäjien alavireisyyden syyksi on mainittu epätietous siitä, mistä vaaleissa valittavat poliitikot tulevat päättämään.

Viime viikolla julkaistu kysely kertoi puolestaan, että vain ani harva äänestäjä uskoo sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja saavutettavuuden parantuvan sote-uudistuksen myötä.

Alhaista äänestysprosenttia selitetään myös vaalien aikaisella ajankohdalla 23. tammikuuta.

Pahenevan koronatilanteen takia vaalikampanjointia on lisäksi rajoitettu, ja äänestäjien pelko tartunnan saamisesta voi sekin tuottaa ikäviä yllätyksiä.

Espoon Otaniemessä maanantaina lenkkeillyt naisäänestäjä moitti sitä, että vaalien merkityksestä on ollut vähän tietoa. Hän aikoi silti äänestää silti ja tekee valinnan kahden puolueen välillä.

– Naisehdokasta aion varmaankin äänestää. Hyvinvointialue on (uudistuksena) aika epäselvä. Ei ole mitään mihin verrata. Jos äänestetään niin tai näin paranevatko meidän palvelut, hän pohdiskeli.

Mikäli äänestysprosentti jää hyvin alhaiseksi, voi sillä olla merkittäviä vaikutuksia vaalien lopputulokseen.

Alhaisen aktiivisuuden arvioidaan hyödyttävän etenkin kokoomusta ja keskustaa, joilla on perinteisesti uskollinen äänestäjäkunta. Sen sijaan perussuomalaisten ja vihreiden kannalta alhainen äänestysprosentti on uhka.

Vihreiden Oskari Sundström odottaa, että vaalien nouseminen mediaan innostaa ihmisiä vielä uurnille.

Sundströmillä, kuten muillakin piiripomoilla, on sama sanoma: Vaalit ovat tärkeät, menkää äänestämään.

Kenestä ääniharava?

Nimekkäitä ehdokkaita

Puolueissa tiedetään, että aluevaaleissa nimekkäitä poliitikkoja tarvitaan äänestäjien houkuttelemiseksi. Siksi kaikilla puolueilla on tunnettuja ehdokkaita, vaikka etenkin ministereiden ja kansanedustajien ehdokkuudet ovat saaneet arvostelua.

Vihreiltä ehdolla ovat muun muassa Saara Hyrkkö, Johanna Karimäki ja Noora Koponen. Kokoomuksen ykkösryhmää ovat Mia Laiho, Pia Kauma ja Kai Mykkänen.

Demareiden kärkiehdokkaat ovat Maria Guzenina ja Joona Räsänen ja RKP:llä Veronica Rehn-Kivi sekä Henrik Wickström. Perussuomalaisista ehdolla ovat Riikka Slunga-Poutsalo, Arja Juvonen ja Riikka Purra ja kristillisdemokraateista Antero Laukkanen.

Keskustassa tuttuja nimiä ovat esimerkiksi Riikka Pakarinen ja Eerikki Viljanen. Vasemmistoliiton listalta löytyy ex-kansanedustaja Kari Uotila ja nousevista nimistä kannattaa seurata esimerkiksi Tiina Ahlforsia.

Eduskuntavaaleissa 2019 isoimman äänisaaliin sai Kai Mykkänen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut