"Se olisi kansallinen katastrofi" – lukion opinto-ohjaaja nostaa esille karut tilastot ja ihmettelee, miksei niistä puhuta

Koulutus: Tuoreiden ylioppilaiden jatko-opintoihin pääsy viivästyy jopa vuosilla. Lukion opinto-ohjaaja Jarkko Währn ihmettelee, miksei asiasta puhuta enempää.

Valtaosa tuoreista tuoreista ylioppilaista joutuu viettämään yhden tai useampia välivuosia, koska jatko-opintoihin ei pääse. Syynä on vuosia pahentunut hakijasuma, jota viime vuosien koulutuspaikkojen lisäyksetkään eivät ole parantaneet.

Näin kuvaa tilannetta Espoossa Tapiolan lukiossa opinto-ohjaajana toimiva Jarkko Währn. Hän on huolissaan asiasta ja ihmettelee, miksi siitä ei puhuta enempää.

– Tuoreen tilaston mukaan vain 37 prosenttia jatkaa heti opiskelua, vaikka jokainen ylioppilas tarvitsisi jatko-opiskelupaikan. Vielä kolmen vuoden kuluttua ylioppilaaksi pääsystä 27 prosenttia on ilman jatko-opintopaikkaa. Jos samat prosentit koskisivat peruskoulun päättäviä, se olisi kansallinen katastrofi. Nyt asiasta ei juuri puhuta, Währn ihmettelee.

Opinto-ohjaajana Währn näkee tilanteen varjopuolet ruohonjuuritasolla. Todistusvalintaan siirtyminen on lisännyt nuorten paineita entisestään, kun lukiosta pitäisi saada mahdollisimman hyvät arvosanat.

Jos jatko-opintopaikkaa ei saa, ylioppilastodistuksen varassa oleva nuori on heikossa asemassa työmarkkinoilla.

– Ei ole nuorelle hyvä juttu, jos tulevaisuus näyttää siltä, että kortistoon mennään. Pahimmillaan nuori jää välivuosien viidakkoon ilman ammattipätevyyttä. Syrjäytymisen riski on tällaisessa tilanteessa korkea, varsinkin, jos perheen tuki puuttuu, Währn sanoo.

Osa ylioppilaista toki pitää välivuoden omasta tahdostaan tai käy armeijan. Währn epäilee kuitenkin, että tilastojen ulkopuolella on nuoria, jotka eivät viitsi edes hakea jatko-opintoihin, koska sisäänpääsy on niin vaikeaa.

– On huolestuttavaa, että osa 19-vuotiaista jää sekä opintojen että työelämän ulkopuolelle.

Useita vuosia koulumaailmaa seurannut Währn huomauttaa, että vielä kymmenisen vuotta sitten joka toinen ylioppilas pääsi suoraan jatko-opintoihin.

– Jatko-opintoihin pääsy on heikentynyt viimeisten kymmenen vuoden ajan, vaikka edellisvuonna tilanne hieman paranikin. Valintamenettelyjen muutokset eivät valitettavasti paljon auta, jos hakijoita on huomattavasti enemmän kuin aloituspaikkoja, hän huomauttaa.

Kun jatko-opintoihin pääsy viivästyy, vaikutukset heijastuvat koko elämänkaareen.

– Jos valmistuminen siirtyy lähemmäksi 30 ikävuotta, se voi vaikuttaa myös lasten saamiseen. Tällä on valtava yhteiskunnallinen merkitys.

Pääkaupunkiseudun korkeakoulut ovat jo vuosia vaatineet lisää pysyviä aloituspaikkoja.

Aiheesta lisää koulutusteemassa sivuilla 32–35.

Jatko-opinnot

Reilu kolmasosa jatkaa suoraan

Vuonna 2020 kevään uusista ylioppilaista samana vuonna opintojaan jatkoi noin 37 %. Jatkokoulutuspaikkaa ylioppilaaksitulovuonna haki 84 % ylioppilaista.

Vuosina 2019 ja 2018 ilman jatkokoulutuspaikkaa jäi noin 70 prosenttia saman vuoden ylioppilaista.

Vuoden 2017 ylioppilaista 35 prosenttia oli ilman jatko-opiskelupaikkaa kaksi vuotta ylioppilaaksitulon jälkeen. Vielä kolme vuotta kirjoituksista ilman opiskelupaikkaa oli 27 prosenttia.

Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut