Kulttuurihistoria: Uudet tilat saava museo Kruunu esittelee kelloja ja koruja.
Suomen kello- ja korumuseo Kruunu avaa ovensa Tapiolassa keväällä uusissa tiloissa.
Museonjohtaja Essi Pullinen taustavoimineen on luomassa Suomeen täysin uudenlaista museota, sillä Museo Kruunu on ainoa, joka on erikoistunut kelloihin ja koruihin. Tiettävästi Museo Kruunu on ainoa laatuaan myös pohjoismaissa.
Suomen kellomuseo ehti toimia runsaat 15 vuotta näyttelykeskus Weegeellä.
– Suurin muutos on se, että perusnäyttelyä ei enää ole, vaan toiminta perustuu vaihtuviin näyttelyihin ja erikoisnäyttelyihin, Pullinen kertoo.
Museo muuttui kello- ja korumuseoksi kesällä 2021 ja näin ollen se alkaa tallentaa myös korujen historiaa ja nykyhetkeä.
Museo Kruunu avaa kolmella näyttelyllä, joista kaksi esittelee koruja ja yksi kelloja.
Esittelemme suomalaista työtä, osaamista ja visuaalisuutta.
– Olemme kehittämässä myös kello- ja korualojen tietopankkia, Holvia. Kokoamme sinne tietoa itse, mutta pienen museon on vaikea luoda kokonaiskuvaa alasta, jos hanketta ei joukkoisteta, Pullinen kertoo.
– Pyydämmekin kello- ja korualalla työskenteleviä ammattilaisia, suunnittelijoita, valmistajia ja jälleenmyyjiä tallentamaan tietopankkiin esimerkiksi brändin tai yrityksen historiaa. Myös ihan tavalliset ihmiset voivat tallentaa kelloihin ja koruihin liittyviä muistojaan.
Korujen tuominen museoon kellojen rinnalle on ollut vuosien haave.
– Esittelemme suomalaista työtä, osaamista ja visuaalisuutta. Koruihin liittyy myös paljon tunteita ja kulttuurisia merkkejä. Osaamisen perinteen siirtäminen on myös mielenkiintoista. Suomalainen koruhistoria on vahvasti sidoksissa Pietariin ja Fabergén perintöön. Tämä näkyy muun muassa tavassa istuttaa korukiviä ja valmistaa hopeaesineitä, Pullinen mainitsee.
Suomen Kellomuseolla on pitkät perinteet, sillä se perustettiin Kelloseppäkoulun yhteyteen vuonna 1944 Lahteen. Ne muuttivat vuonna 1959 Tapiolaan.
– Jokaisella on suhde kelloihin, koska ne rytmittävät elämää. Rannekellot on viime vuosina löydetty uudestaan ja Suomessa on vannoutuneita kelloharrastajia, jotka ovat valmiita maksamaan kellostaan suuriakin summia.
Avajaiskeväänä nähdään samaan aikaan kolme näyttelyä.
Aivan uusi avaus on Minun maailmani -korunäyttely, joka toteutetaan yhteistyössä Invalidiliiton kanssa.
– Mukana on yhdeksän työparia, joista toinen jakaa oman tarinansa vammaisena ja toinen on ammattitaiteilija, joka luo korun. Haluamme tuoda esille kokemuksia yhdenvertaisuudesta korujen muodossa, Essi Pullinen kertoo.
Toinen näyttely, Kaikessa käden jälki, on 50-vuotta koruilla ja nahkatöillä mainetta niittäneen kultaseppämestari Harri Syrjäsen juhlanäyttely.
Kolmas näyttely vie matkalle Stepan Sarpanevan S.U.F Helsinki -kellojen maailmaan. Made In Helsinki -näyttelyyn tulee nähtäville koko SarpanevaUhrenFabrikin mekaaniset kellot kahden vuosikymmenen ajalta.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana museossa nähdään liki kymmenen näyttelyä.
Museo Kruunu saa näyttelykeskus Weegeen naapurista uudet tilat. Seinän takana toimii Museo Leikki, joka toimi myös Weegeellä Suomen lelumuseo Hevosenkenkä -nimisenä.
Näyttelytilaa Kruunulla on 240 neliötä, mikä on selvästi enemmän kuin Weegeellä. Tämän lisäksi on museopedagoginen tila, jossa voidaan järjestää työpajoja ja luentoja.
Yhteisestä toiminnallisesta tilasta pääsee sekä Museo Kruunuun että Museo Leikkiin. Museokauppaan tulee myyntiin ainakin koruja ja alaan liittyvää kirjallisuutta. Samalla Tapiola saa oman Kahvila Pupusaaren.