"Paikoissa hurja epätasapaino" – Korkeakoulut vaativat lisää aloituspaikkoja Uudellemaalle

Alueen korkeakoulujen vuosia pahentunut hakijasuma on johtanut siihen, että pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ylioppilaat ovat muuhun maahan nähden selkeästi epätasa-arvoisessa asemassa. Tilanteen korjaamiseksi korkeakoulujen aloituspaikkoja alueella pitäisi lisätä merkittävästi ja pysyvästi.

Tätä mieltä ovat Helsingin yliopiston, Laurean ja Metropolian edustajat.

Helsingin yliopiston vuonna 2019 laatiman selvityksen mukaan Uudellamaalla on muuhun maahan verrattuna merkittävä alitarjonta korkeakoulujen aloituspaikoista suhteessa ylioppilastutkintojen määrään.

– Tilanne ei ole selvityksen jälkeen oleellisesti muuttunut. Uudellemaalle tarvittaisiin useita satoja pysyviä korkeakoulujen aloituspaikkoja lisää, arvioi Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

Jo sovittuja lisäyksiä Niinistö-Sivuranta pitää riittämättöminä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja vuosille 2020–2022 yli 10 000:lla koko maassa.

Niinistö-Sivuranta pelkää, että ilo jää lyhyeksi, ja vuonna 2023 opiskelupaikkojen määrä laskee vuoden 2019 tasolle.

– Nämä lisäopetuspaikat ovat kertaluontoisia eikä meille ole annettu signaalia pysyvästä lisäyksestä ja sen rahoituksesta. Kun korkeakoulutuksen pitäisi olla pitkäjänteistä, äkkinäiset ja satunnaiset lisäykset ovat hankalia. Lisäpaikat vaativat rekrytointeja, ja pätevien opettajien rekrytointi on haastavaa, jos jatkuvuudesta ei ole tietoa, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Pysyviä lisäpaikkoja tarvitaan Niinistö-Sivurannan mukaan erityisesti sote-aloille ja varhaiskasvatuksen opettajille. Myös luonnontieteellisillä aloilla on työvoimapulaa.

Tiedeministeri Antti Kurvinen linjasi maanantaina useista laajennuksista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusvastuisiin eri puolilla maata. Vastuita tuli muun muassa Helsingin yliopistolle ja Laurealle.

Pääkaupunkiseudulla tilanne on erityisen paha, arvioi ammattikorkeakoulu Metropolian jatkuvan oppimisen johtaja Heidi Rontu.

Metropolialla on kampuksia Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

– Tilanne on aivan selkeästi se, että pk-seudulla on hurja epätasapaino korkeakoulupaikkojen ja koulutukseen hakevien määrissä. Sen seurauksena täällä asuvan nuoren on erittäin vaikeaa saada korkeakoulupaikka kotiseudultaan, Rontu toteaa.

Rontu huomauttaa, että muualle opiskelemaan lähteminen ei välttämättä ole huono asia. Periaatteen pitäisi hänen mielestään kuitenkin olla sama eri puolilla maata.

– Ei voi olla niin, että muualla Suomessa voi opiskella kotiseudullaan, mutta pk-seudulta joudutaan lähtemään pakon edessä muualle. Aluepoliittinenkaan ajatus ei tässä välttämättä toimi, sillä muualle opiskelemaan lähtevät palaavat usein takaisin pk-seudulle, Rontu lataa.

Epäsuhdasta pitäisi Ronnun mukaan käydä avointa keskustelua.

– Pk-seutu on ollut aliedustettuna korkeakoulupaikoissa jo pitkään. Olemme tuoneet tätä yhdessä rintamassa esiin, mutta opetus- ja kulttuuriministeriössä ei ole herätty. Vähintäänkin haluaisin ymmärtää perustelut tilanteelle. Onko kyseessä puhtaasti aluepolitiikka, vai mistä on kyse, Rontu kysyy.

Työvoimapulasta kärsivien sote- ja tekniikka-alojen ohella lisäpaikkoja tarvittaisiin Ronnun mukaan myös liiketalouteen ja kulttuurialoille.

– Kansainvälisesti on jo nähtävissä, että henkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevat kulttuuripalvelut ovat kasvava ala. Uskon, että ne nostavat päätään myös Suomessa.

Hakijasuma on tuttua myös useilla paikkakunnilla Uudellamaalla toimivassa Laurea ammattikorkeakoulussa.

Laurea on viime vuosina ollut maan vetovoimaisimpien ammattikorkeakoulujen joukossa. Tämä on näkynyt muun muassa niin, että keskimäärin Laurean kaikkiin tutkintoihin aloituspaikkaa kohden on ollut peräti yli 7 ensisijaista hakijaa.

– Samaan aikaan jossain päin Suomea on joissakin tutkinnoissa päästy tuskin yhteen hakijaan paikkaa kohden. Kun tilanne on tämä, onko aloituspaikkojen mitoitus alueellisesti oikea, Laurean rehtori ja toimitusjohtaja Jouni Koski kysyy.

Sisäänpääsyn vaikeus näkyy myös niin, että Laureassa viime syksynä aloittaneista opiskelijoista uusia ylioppilaita oli vain 6,5 prosenttia.

Erityisen huolissaan Koski on pahasta työvoimapulasta kärsivästä sote-alasta.

– Miten pääkaupunkiseudulla varmistetaan tulevaisuudessa sote-alan työvoiman riittävyys? Olemme liian toiveikkaita, jos ajattelemme, että seudun sote-ammattilaiset saadaan muualta Suomesta. Jos emme pysty vastaamaan kysyntään, tilanne riistäytyy käsistä tulevaisuudessa, Koski pelkää.