Harrasteet: Vapaapalokunnista tuli mieluisaa toimintaa.
Vapaapalokuntiin riittää nyt tulijoita enemmän kuin aikoihin.
Esimerkiksi Helsingin vpk:n nuoriso-osasto suorastaan pullistelee sammutushaluisia nuoria.
– Voi kyllä sanoa, että tulijoita on nyt meillä aivan jonoksi asti. Osastoon mahtuu korkeintaan 24 nuorta ja se määrä täyttyy helposti, kertoo Helsingin vpk:n nuoriso-osaston johtaja Helmi Kivi.
– Nuorten määrää on ollut rajoitettava, koska muutoin aikuisia ei riitä nuorten toimintaan mukaan, jotta harjoituksista tulisi mielekkäitä.
Marjaniemen vpk:ssa mukaan ovat puolestaan innostuneet myös naiset.
Laura Snellman, 47, lähti mukaan palokuntatoimintaan viime vuonna, mutta ei suinkaan tyhjästä.
Ennen isäni sytytti juhannuskokon bensalla. Ei sytytä enää.
– Vapaaehtoistyö on ollut minulle tuttua jo aiemmin, sillä olen ottanut osaa Naisten valmiusliiton koulutuksiin, Snellman kertoo.
Hän ja Veera Koponen, 22, ovat suorittamassa sammutustyön peruskurssia ja ovat pian valmiita, kun vpk:n apua tarvitaan hälytysten tullessa.
Koponen on puolestaan ollut tavalla tai toisella tekemisissä palokuntatyön kanssa lähes koko ikänsä.
– Oma isäni oli mukana vapaapalokunnassa, joten tämä homma on ollut tuttua pitkään. Jo viisivuotiaana olin palokunnan maskottina, myhäilee Koponen.
Nyt Koponen toimii nuoriso-osaston päällikkönä ja kouluttajana.
Naiset ovat mukana harjoituksissa samalla tavoin kuin miehet. Toisinaan varusteiden kanssa tulee pulmia.
– Varusteet on tehty yleensä miesten mittojen mukaan. Esimerkiksi hanskat ja kengät ovat joskus ainakin minulle liian suuria, Snellman kertoo.
– Vpk:n työ sopii hyvin monille nuorille, koska tämä on käytännössä ilmainen harrastus. Myös koulutus ja varusteet tulevat talon puolesta, Koponen kertoo.
Kaikkien palokuntatyöstä kiinnostuneiden naisten ei kuitenkaan tarvitse lähteä liekkejä sammuttamaan.
Useissa vapaapalokunnissa on erillinen naisosasto, joka vastaa muun muassa muonituksesta ja vaatehuollosta.
Paloalan osaamista on mahdollista kehittää myös osallistumalla oman pelastusliiton koulutuksiin ja seminaareihin.
Marjaniemen vpk lähtee liikkeelle myös silloin, vaikka kyseessä ei olisikaan hätätilanne. Osaston väki on erikoistunut elokuva-avustamiseen tekemällä kuvauspaikoilla ”sadetta” tai ohjaamalla liikennettä.
Kouluttautuminen on muuttanut Laura Snellmanin omaa asennoitumista turvallisuusasioihin.
– Nyt kiinnitän eri tavalla huomiota kodin turvallisuuteen kuin ennen. Esimerkiksi oma isäni on aiemmin sytyttänyt juhannuskokon bensalla. Pidän siitä huolen, että jatkossa hän ei taatusti tee niin, Snellman naurahtaa.
Naisten kaltaista tuoretta voimaa tarvitaan, sillä Marjaniemen vapaapalokunnalle tulee vuosittain 50–110 lähtöä erilaisten hälytysten merkeissä.
– Tehtäviä on aivan laidasta laitaan, esimerkiksi eläinten pelastamisesta kerrostalopalojen sammuttamiseen saakka, kertoo Marjaniemen vpk:n päällikkö Jan Gröhn.
Marjaniemen väki on vuosien varrella ollut mukana monenlaisissa hätätilanteissa.
– Viimeksi Meiran maustetehtaan paloa oli meiltä sammuttamassa kuusi vapaaehtoista, kertoo Gröhn.
Hän on harmissaan siitä, että osa helsinkiläisistä on vieraantunut esimerkiksi alkusammutustaidoista.
– Kyllä vaarallisia tilanteita voi syntyä missä tahansa kodissa. Esimerkiksi joulun ja vuodenvaihteen aikaan kynttilät ja ilotulitteet tuottavat edelleen murhetta. Paras tilanne on silloin, kun vahingot ehkäistään jo ennakolta.