Julkistalous: Espoon sairaalakiinteistön myynti sijoittajille oli iso päänavaus sote-markkinoilla.
Espoon sairaalan myynti kotimaiselle sijoittajaryhmälle ei jää ainoaksi lajissaan, kun Espoon, Länsi-Uudenmaan ja koko Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoa muokataan uuteen uskoon lähivuosina.
Länsiväylän tietojen mukaan sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita tulevan hyvinvointialueen sote-kiinteistöistä myös muualla kuin Espoossa.
Uudenmaan ulkopuolella isoja kauppoja on jo tehty. Vuonna 2018 Turussa kaupunginvaltuusto hyväksi useiden sote-kiinteistöjen myynnin ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle jo vuonna 2018.
Kuten Turussa ja Espoossa, tulevista sote-kiinteistöjen myynneistäkin voi odottaa kovaa väittelyä, sillä aihe jakaa poliitikkoja jopa puolueiden sisällä.
Espoossa kaupunginhallitus hyväksyi Espoon sairaalan myynnin kotimaiselle sijoittajaryhmälle äänestyksen jälkeen maanantaina.
Päätös syntyi äänin 11–4. Vastaan äänestivät demareiden Maria Guzenina, Juri Aaltonen, vihreiden Mikki Kauste ja PS:n Arja Juvonen.
Myyntiä puolsivat kaikki kokoomuslaiset mukaan lukien kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.). Myyntilaidalla olivat myös Tiina Elo (vihr.), Peppi Seppälä (vihr.) Antero Laukkanen (kd.), Ari Ampuja (ps.) ja Christina Gestrin (r.).
Myyntiä oli valmisteltu hiljaisuudessa pienellä väellä viime kesän jälkeen. Useat salailusta kimpaantuneet poliittiset ryhmät vaativat nyt hallintosääntömuutosten pohtimista, jotta valmisteluun sitoutettaisiin jatkossa nykyistä suurempi joukko päättäjiä.
Arvostelijat katsovat, että useiden satojen miljoonien euron kauppa olisi ollut parempi tehdä valtuustossa, eikä kaupunginhallituksessa.
Mutta onko myynti sitten hyvä diili? Yksinkertaista vastausta ei ole.
Henrik Vuornos perustelee myyntiä espoolaisten veronmaksajien edulla. 295 miljoonan euron kauppahinta ylittää Vuornoksen mukaan merkittävästi sen, mitä sairaalan rakentaminen maksoi.
Myyntituloilla Espoo voi Vuornoksen mukaan vähentää velkataakkaansa. Kaupungin ei kannata hänen mukaansa ylipäätään omistaa sote-kiinteistöjä, kun vastuu palveluista siirtyy 10 kunnan muodostamalle Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle 2023.
– Tavoitteenamme on luopua sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyvien kiinteistöjen omistamisesta lähivuosien aikana, Vuornos totesi viime viikolla.
Parhaimmillaan Espoo saattaa kuitata sairaalan myynnistä jopa 100 miljoonan euron voiton.
Loppusumma ei ole varma, sillä rakentamiskuluista käydään oikeusriitaa, jossa rakennusyhtiö Lujatalo vaatii Espoolta 34 miljoonan euron korvauksia.
Myös sairaalaa varten otettujen lainojen takaisinmaksusta etuajassa voi tulla kaupunhallitukselle kerrotun mukaan 10 miljoonan euron lisäkulu, kertoo Juri Aaltonen Länsiväylälle.
Aaltonen ei tyrmää myyntiä itsessään, mutta jäi kaipaamaan vertailua siitä, mitä olisi tapahtanut, jos kiinteistö olisi pidetty julkisessa omistuksessa.
Maanantaina hyväksytyn vuokrasopimuksen mukaan Espoo vuokraa noin 80 prosenttia sairaalakiinteistön tiloista. Vuosivuokra on aluksi 7,7 miljoonaa. 2023 vuokranmaksajaksi tulee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.
Aaltosen mukaan uusi omistaja saa päävuokralaisten vuokrista noin 2,6 prosentin tuoton. Lisätuottoa tulee Husilta, Jorvin apteekilta ja R-kioskilta, jotka ovat nekin sairaalakiinteistön vuokralaisia.
– Ostajan vuosituotto on yhteensä yli kolme prosenttia. Kun Espoo maksaa lainoistaan tällä hetkellä 0,9 prosentin keskikorkoa, herättää se duubioita (epäilyksiä) kaupan järkevyydestä, Aaltonen sanoo.
Kolmen prosentin tuottoa voi pitää vähintään kohtuullisena nykyisessä korkoympäristössä. Sijoittajien mieliä huojentaa myös se, että vuokran "takaajan" likviditeetti ei hevin lopu, sillä tulevat hyvinvointialueet saavat rahansa valtiolta, mikäli kiisteltyä maakuntaveroa ei tule.
Sairaalan ostaja on vuonna 2020 perustettu kiinteisörahasto LähiTapiola Yhteiskuntakiinteistöt Suomi Ky. Sen ankkuriomistajina on useita institutionaalisia sijoittajia, jotka hamuvat vakaata tuottoa.
– Yhteiskunnalliset kiinteistöt tulevat tarjoamaan tulevien vuosien aikana runsaasti potentiaalisia investointimahdollisuuksia, LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:n salkunhoitaja Tuomas Rämö kuvaili rahaston perustamista koskevassa tiedotteessa helmikuussa 2020.
Juri Aaltosta mietityttävät Espoon sairaalan myynnissä myös ylläpitokulut ja niiden riskit. Vuokrasopimuksen mukaan uusi omistaja vastaa kiinteistön rakenteisiin liittyvistä korjauksista, eli käytännössä peruskorjauksista.
Vuokralainen puolestaan vastaa kaikista kiinteistön ylläpitokuluista ja -huolloista sekä esimerkiksi pintaremonteista.
Aaltosen mukaan tällainen vastuunjako on tyypillistä isoissa erikoiskohteissa. Mutta kun tiedetään, millaisia ongelmia Espoossakin on viime vuosina ollut kiinteistöjen ylläpidossa, jäävät tosiasialliset kiinteistöriskit vuokralaiselle, Aaltonen pelkää.
Vuoden 2023 jälkeen nämäkin riskit siirtyvät hyvinvointialueen kaikille veronmaksajille.
Oma lukunsa on, miten ketterästi uudessa järjestelyssä toteutetaan sairaaloissa usein vaadittavat tilamuutokset. Niiden tarve on käynyt korostetusti ilmi koronapandemian aikana, kun sairaalatiloja on pitänyt muokata koronapotilaiden hoitoon sopiviksi.
Lisäselvitysten saamiseksi Aaltonen katsoi, että Espoon kaupunginhallituksen olisi pitänyt pöydätä myyntipäätös ensi viikon maanantaille. Pöytäämisesitys kaatui äänin 8–6, yksi tyhjä.
– Yhtä Espoon historian taloudellisesti isointa päätöstä ei olisi saanut tehdä näin huonolla ja hätäisellä valmistelulla. Toivottavasti tehty päätös ei käy kalliiksi espoolaisille, Aaltonen summasi tilanteen.