Kotitaloustyö: Koti- ja hoivatyöstä tehtävää verovähennyskelpoista enimmäismäärää korotettiin 2 250 eurosta 3 500 euroon.
Kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön verotukseen tuli tämän vuoden alussa merkittävä muutos, kun vähennyskelpoista enimmäismäärää korotettiin 2 250 eurosta 3 500 euroon. Samalla teetetystä työstä maksettu korvausprosentti nousi 40:stä 60:een. Kyseessä on kaksivuotinen kokeilu.
Mutta kuinka hyvin veronmaksajien tiedossa on, mitä kaikkea vähennyskelpoisuuden piiriin kuuluu. Mitä palveluita kotiin ostetaan?
Johtava veroasiantuntija Tero Määttä kertoo, ettei vähennyskelpoisten listaan tullut kokeilun myötä muutoksia, mutta tiivistää, mitä kaikkea listalla on.
– Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö.
Hoito voi siis tarkoittaa ihmisten, mutta myös asioiden hoitamista.
– Se voi olla ihmisten hoitamista, kodin siivoamista, kunnossapitoa, korjauksia, silitystä, pihanhoitoa, kukkien kastelua tai asiointia pankissa. On välillä vaikea erottaa, onko kyseessä kotitaloustyö, hoiva- tai hoitotyötä vai vähän molempia, Määttä toteaa.
Taustalla on ajatus, että se lisäisi työllisyyttä.
Verohallinto on julkaissut noin 60 kohdan taulukon, josta voi katsoa, mikä kotona teetettävä työ kuuluu veroedun piiriin ja mikä ei.
Esimerkiksi lapsen kotiunikoulu, huonekalujen verhoilu, nuohoustyö ja likakaivon tyhjennys eivät kuulu, mutta lumi- ja auraustyöt piha-alueella, lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoito asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa, sekä kotona tapahtuva tarjoilutyö perhejuhlien yhteydessä sen sijaan kyllä.
– Auraus on esimerkiksi selvästi säännöksessä tarkoitettua asunnossa tapahtuvaa työtä, johon kuuluu myös pihapiiri. Siksi siitä saa vähennyksen. Unikoulu taas ei taas ole tavanomaista hoiva- tai hoitotyötä, Määttä selventää.
Taulukko löytyy vero.fi-sivustolta kohdasta kotitalousvähennys.
Vähennyskelpoisten töiden kanssa on siis oltava tarkkana, sillä kaikkea ei voi vähentää eikä lista ole aina looginen. Kotitalousvähennyksen saa toisen kanssa tai puolesta tehdystä kauppa- pankki- tai apteekkireissusta, jos se on osa laajemmin vähennykseen oikeuttavaa työtä. Pelkkä kauppa-apu ei kelpaa.
– Mutta jos työntekijä tekee muutenkin henkilön kotona esimerkiksi hoitotyötä ja käy kaupassa, niin on lähdetty siitä, että tämä liittyy hoitotyöhön, Määttä toteaa.
Kotitalousvähennystä ei myöskään saa hoiva- ja hoitotyöstä, jonka myynti on arvonlisäverotuksessa säädetty verovapaaksi.
– Verovapaat terveyden ja sairaanhoitopalvelut on rajattu ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi lääkärin, hierojan, fysioterapeutin, sairaanhoitajan ja jalkahoitajan tekemät työt, jatkaa Määttä.
Kaksivuotisessa kokeilussa on tarkoitus seurata, vaikuttaako vähennyksen korotus palveluiden kysyntään ja tuoko se lisää tarjontaa.
– Taustalla on alusta alkaen ollut ajatus, että se lisäisi työllisyyttä ja toisi markkinoille uusia yrityksiä sekä saisi aikaan sen, että ihmiset palkkaisivat muita tekemään näitä töitä, Määttä sanoo.