Espoo pyrkii eroon pienimmistä peruskouluistaan.
Espoossa on viisi alle 50 oppilaan koulua ja näiden lisäksi kuusi koulua, joissa on alle sata oppilasta.
Suomenkielisistä ensimmäisinä lakkautusuhan alla ovat Nuuksion, Hösmärinpuiston ja Komeetan koulut, ruotsinkielisistä Bembölen koulu. Hyvinvoinnin ja oppimisen lautakunnan ja svenska rum -lautakunnan on määrä käsitellä koulujen lakkauttamisia kokouksissaan tammikuussa.
Opetustoimi tavoittelee säästöjä. Pienessä koulussa opetus tulee lähtökohtaisesti kalliimmaksi kuin suuressa.
Nuuksion koulun oppilaskohtaiset kustannukset ovat 11 401 euroa oppilasta kohden vuodessa, kertoo suomenkielisen perusopetuksen johtaja Juha Nurmi.
Suomenkielisessä perusopetuksessa keskimääräinen oppilaskohtainen kustannus on 8 730 euroa oppilaalta.
Tilakustannuksissa on todella iso haitari.
Pienessä koulussa oppilaskohtaista kustannusta kasvattavat pienet ryhmäkoot, Nurmi kertoo.
– Oppilaskohtainen hintaero tulee monesta asiasta. Kiinteistökustannuksista ja siitä, että (pienimmissä kouluissa) joudutaan opettamaan vajaita ryhmiä.
35 oppilaan Nuuksion koulun alasajon on laskettu tuovan vuosittain reilun 300 000 euron säästöt. Säästöt syntyvät lähinnä opetustoimelta säästyvistä tilakustannuksista. Opetustoimi vuokraa käyttämänsä tilat Espoon tilapalveluilta.
– Jos luovumme Nuuksion koulusta, voimme pitää viisi opettajaa enemmän, sillä opettajan vuosipalkka on sivukuluineen noin 60 000 euroa. Nuuksion koulun tilavuokran ja viiden opettajan palkan kustannus on sama opetustoimelle, Nurmi laskee.
– Jos Nuuksion koulun lakkauttaminen ei toteudu, täytyy säästöjä alkaa kaivaa muualta.
Lakkautusuhan alla olevat koulut ovat Espoon kaupungin omia. Hösmärinpuiston ja Komeetan koulujen tilat on määrä ottaa varhaiskasvatuksen käyttöön, mutta suunnitelmista Nuuksion ja Bembölen koulurakennusten suhteen ei ole kerrottu.
Bembölen koulun lakkauttamisen on kerrottu tuovan 255 000 euron, Hösmärin koulun 500 000 euron ja Komeetan koulun 300 000 euron vuosittaiset säästöt.
Näiden neljän koulun osalta opetustoimen säästö olisi yhteensä 1,355 miljoonaa euroa vuodessa.
Koulujen lakkauttamisilla tavoitellaan Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmaan kirjattua säästötavoitetta, jonka mukaan perusopetuksesta pyritään hakemaan 21 miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuoden 2025 loppuun mennessä.
Nurmen mukaan kalleimmat koulut toimivat siirtokelpoisissa vuokratiloissa, joihin Espoo on joutunut turvautumaan muun muassa koulujen sisäilmaongelmien synnyttämissä hätäväistötilanteissa.
Tilakustannus voi siirtokelpoisissa tiloissa nousta helposti ainakin kaksinkertaiseksi normaaliin koulujen vuokratasoon verrattuna, Nurmi sanoo.
– Näistä olemme luopumassa pikkuhiljaa. Luovuimme juuri Viherlaakson siirtokelpoisista tiloista ja muitakin vastaavia luopumisia on tulossa.
– Tilakustannuksissa on todella iso haitari siinä, paljonko ne ovat per neliö tai oppilasta kohden kussakin kohteessa.
Suomenkielisessä perusopetuksessa tavoitteena on päästä yli nelisarjaisiin kouluihin eli kouluihin, joissa on vähintään neljä rinnakkaisluokkaa joka luokka-asteella.
Espoo suurin koulu- ja päiväkotikeskittymä on viime vuonna Leppävaaraan valmistunut Monikko, joka kokoaa saman katon alle suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun sekä päiväkodit. Monikko on 1 100 oppilaan rakennus.
– Uudemmat koulut suunnitellaan vanhoja napakammiksi. Se on toinen keino taklata tilakustannuksia, jotta voimme satsata opetukseen.